Mistä tiskirätti-teologia on peräisin?

Tälle alueelle kuuluu teologinen pohdinta, kirkkojen opilliset asiat, Raamattua koskevat keskustelut yms.
Avatar
Viestit: 116
Liittynyt: 16.02.2014 23:58
ViestiLähetetty: 03.05.2014 10:19
Kas vain, Anne löysi hutin. Sitten se oli jokin aikaisempi harhaoppinen, joka sai sen sikaarin. Mutta Helsingin tuomiokapituliin se liittyi. Olisiko sitten ollut Liimatainen?

Useita vuosikymmeniä sitten toimin sellaisessa koulussa, jossa oli merkittävä vähemmistö ortodokseja. Ortodokseja löytyi niin opettajista kuin oppilaistakin. Tuona aikana tutustuin ortodoksiseen maailmaan. Osallistuin myös "pyhiinvaellusmatkalle", joka suuntautui Leningradiin. Matkalla tutustiin mm. Hengelliseen akatemiaan. Varsinainen kohde kuitenkin oli pääsiäisyöpalvelus P. Nikolskin kirkossa. Tätä kautta pääsin sisälle tuohon maailmaan. Niinpä voin milloin tahansa kuunnella heidän liturgiaansa ja nauttia siitä. Mutta katolista messua en jaksa kuunnella. Siihen ei ole avaimia.
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02
ViestiLähetetty: 03.05.2014 10:29
Takavuosina joku pappi päästi kaikki taivaaseen jolloin kilvoittelulta putosi pohja pois.

On paljon mahdollista että kukaan ihminen ei pääse taivaaeen.
Yhtään ennakkotapausta ei tiedetä. Ei vaikka kirkko pyhimykseksi julistaisi.

Luther oli realisti, hän totesi että "suurin ihme on jos minä pääddyn sinne".

Tämä ei kuitenkaan vapauta ketään siitä että on elettävä ihmisiksi.
Siinä on kilvottelulle pohjaa kylliksi. Ainakin minulle.
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 459
Liittynyt: 14.02.2014 01:33
Paikkakunta: Hämeenlinna
ViestiLähetetty: 03.05.2014 12:36
Tämä ei kuitenkaan vapauta ketään siitä että on elettävä ihmisiksi.
Siinä on kilvottelulle pohjaa kylliksi.

Minusta kilvoittelun pohja ei voi se, "että on elettävä ihmisiksi" jossain helvetinpelossa. Mun mielestä kilvoittelusta tulee fundamentalismia tai jotain lakihenkistä suorittamista, jos homma ei perustu siihen, että Jumala on hyvä ja uskollinen ja "puhuu"/johdattaa.

Tässä asiassa minusta N.T. Wright vaikuttaa jotenkin tervehenkiseltä. Hänet ovat kait monasti lähettäneet protestanttisen tiskirättijengin ulkopuolelle kun painottaa "kilvoittelua" eikä hoe vanhurskautta perinteisessä luterilaisessa mielessä. Näin hän kirjassaan toisin sanoin sanookin.

Hänelle vanhurskaus (dikaiosyne) ja usko (pistis) liittyvät Raamatun alkulehdiltä ja juutalaisuudessa ja Paavalilla ennen kaikkea Jumalan uskollisuuteen. Se ilmenee Raamatun narratiivissa, kertomuksessa.

Vanhurskauttamista Risto Auvinen kuvasi muinaisessa esityksessään Korsossa soittamalla nauhalta jonkun mahtipontisen häämarssin (sen tavallisen). Vanhurskauttaminen on kuin Jumalan ja ihmisen välinen tämmöinen "hääliitto". Liitossa on mukana lupaus. Se on alku jonka pohjalla kilvoittelu lepää. Wrightin Paavali ei kuitenkaan pelastu vanhurskauttamisen perusteella vaan siihen kuuluu se muukin matkanteko. Mikähän nyt olisi oikea sana... lukeminen on kesken.. kilvoittelu, pyhittyminen. Pelastuminen on prosessi tässä yhteydessä. Riston jututhan mulle tärppäsi jonkun kasteen tulkinnan yhteydessä muinoin K24:llä. Nyt tajuan että syy sille löytyy täältä N.T. Wrightilta varmaankin. Siis nimenomaan tässä teologian piirteessä. Mitenkään samanmielisiä kaikinpuolin muuten emme varmaankaan ole.

Tämä homma pysyy kasassa juuri tuon ajatuksen kautta, että Jumala on uskollinen. Kirjan nimi kuvaa asiaa: Paul and Faithfulness of God. Paavali näki tuon uskollisuuden VT:ssä. Jeesuksen uskollisuus oli jatkumoa tuolle Jumalan uskollisuudelle.

Tämä maailmankuva nappaa kovasti omaan ymmärrykseeni. "He is faithful to complete the good work He has began", sanotaan Fil. kirjeessä (?) ja sanottiin yhdessä laulussa jota muinoin jenkkilässä Free Methodist srk:ssa laulettiin ja jonka laulun varassa aika paljon elämääni on ollut.

Kun TeeJii puhui siitä "millaista Jumalaa" kuuntelee, niin tosiaan tähänhän se minulla liittyy. Tulkitsen kaikkea silloin kun jaksan ollenkaan uskoa mihinkään tai toivoa mihinkään tältä pohjalta. Esimerkiksi tuossa Helsingin päivässä Tuomaksen tapaaminen tuntui häkellyttävältä ei vain siksi, että se oli Tuomas, vaan siksi että Tuomaksen tutkimuskysymyksen asettelu muistutti aivan suoraan sitä "muna-kana"-problematiikkaa mitä viimeiset vuodet taloustieteen laitoksella mietin. Muuttujat olivat vain aivan erit. Mikä on todennäköisyys, että juuri samaan aikaan olemme saman hissin edessä ja vieläpä minun lounas paussi on juuri Tuomaksen esityksen aikaan.... tuollaisissa kohtaa kokonaisuus huomioon ottaen alan vähän heräillä siihen, että ehkä Jumalakin on. Tai puhua "Jumalan äänestä" , mitä ei ilmeisesti oikein saisi sanoa. Tuo nyt on "ääni" aika häilyväisessä merkityksessä. En tiedä mikä merkitys tuolla päivällä oli, mutta jäi olo, että joku merkitys oli. Ehkä minun ei sitä tarvitse ymmärtääkään. "Jumalan äänen" tulkinta jää tässä tilanteessa vain siihen, että kaikessa päämäärättömyyden tunteesta huolimatta tuona päivänä kuitenkin kuljin ilmeisesti "ennalta määrätyissä askeleissa" vai miten se nyt meneekään. Se on jo "ääni" sekin. Ehkä se ääni juuri sanoo "olen kanssasi". Tuo ei ole varmaankaan tiskirättiteologiaa. Onhan se peräti ylimielistä, eikö niin?

Niin Jumalakuva on tietysti kaiken pohjalla. Mistä se "oikea" jumalakuva sitten löytyy? Itse olen ajatellut että siihen ei oikeastaan voi olla muuta ratkaisua kuin kuulostella matkanvarrella ja olla lyömättä sitä kuvaa liiaksi kiveen ja kirjaimeen. Raamattu kertoo Jumalasta tai ihmisten kokemuksista Jumalasta. Mutta sitä on tulkittava. Se tulkinta ei varmaankaan voi olla terveellistä jos se lähtee vaan jostain valmiista Lutherin tiskirätti-dogmasta tai mistään muusta valmiista. Se valmis voi olla ehkä ensimmäinen lähtökohta, mutta kyllä se täytyy testata elämässä.
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02
ViestiLähetetty: 03.05.2014 15:10
Lauri:
Tämä ei kuitenkaan vapauta ketään siitä että on elettävä ihmisiksi.
Siinä on kilvottelulle pohjaa kylliksi.


Anne:
Minusta kilvoittelun pohja ei voi se, "että on elettävä ihmisiksi" jossain helvetinpelossa. Mun mielestä kilvoittelusta tulee fundamentalismia tai jotain lakihenkistä suorittamista, jos homma ei perustu siihen, että Jumala on hyvä ja uskollinen ja "puhuu"/johdattaa.

samaahan minä kysyin jo tuolla 'syntiinlaneemus'-kertomuksesta;
onko uhkauksilla saatu uskollisuus uskollisuutta lainkaan. Tuo Auvisen avioliittovertaus on hyvä.

Miksi sinä tuon helvetinpelon siihen lykkäsit. Keppi tai porkkana, kumpikaan ei kuulu liiton ajatukseen.
* * *
Siinä olen Sadinmaan kanssa samaa mieltä että ihmisiksi eläminen, eettisten ratkaisujen etsiminen kuuluu jopa kristittynäkin olemiseen.
Jumalan Hengen kuunteleminen, johdatus, on asia josta TeeJii on kauan puhunut. Se on täysin kepistä ja porkkanasta riipumaton aspekti. Miten se liityy tiskirätti-teologiaan ei ole minu tiedossani.
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 459
Liittynyt: 14.02.2014 01:33
Paikkakunta: Hämeenlinna
ViestiLähetetty: 03.05.2014 15:23
pappi päästi kaikki taivaaseen jolloin kilvoittelulta putosi pohja pois.
Lauri. Tuosta sen "helvetin pelossa" poimin, ja lisäsin vähän jälkiajatuksena. Olisi pitänyt erottaa ajatukset.

Sitä mietin juuri, että miten tämä liittyy tiskirätti-teologiaan... kyllä se jotenkin liittyy varmaan tuon "väärinymärretyn" vanhurskaus -ajattelun kautta. Kun vanhurskauttamisesta tulee hokema johon yhdistetään 100 % syntisyys ja poistetaan "pyhittyminen" keskeisenä osana kuvaa, ja Pyhä Henkikin johdattajana/äänenä katoaa niin ollaan jossain ihmiskuvassa, jonka perustana ei ole ylösnoussut Kristus vaan Pyhä Perisynti, suom. tiskirättien kuningas.
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 459
Liittynyt: 14.02.2014 01:33
Paikkakunta: Hämeenlinna
ViestiLähetetty: 03.05.2014 15:28
pappi päästi kaikki taivaaseen jolloin kilvoittelulta putosi pohja pois.
Lauri. Tuosta sen "helvetin pelossa" poimin, ja lisäsin vähän jälkiajatuksena. Olisi pitänyt erottaa ajatukset.

Sitä mietin juuri, että miten tämä liittyy tiskirätti-teologiaan... kyllä se jotenkin liittyy varmaan tuon väärinymärretyn vanhurskaus -ajattelun kautta. Kun vanhurskauttamisesta tulee hokema johon yhdistetään 100 % syntisyys ja poistetaan "pyhittyminen" keskeisenä osana kuvaa, ja Pyhä Henkikin johdattajana/äänenä katoaa niin ollaan jossain ihmiskuvassa, jonka perustana ei ole ylösnoussut Kristus vaan Pyhä Perisynti, suom. tiskirättien kuningas.
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 459
Liittynyt: 14.02.2014 01:33
Paikkakunta: Hämeenlinna
ViestiLähetetty: 03.05.2014 18:52
Lauri:
Keppi tai porkkana, kumpikaan ei kuulu liiton ajatukseen.

Kyllä se juutalaiseen ajatteluun eKr vuosisatoina kuului siinä mielessä että 5 Moos 30 oli perusteksti heille ja Paavalikin siihen viittaa kun puhuu siunauksista ja kirouksista, tosin omissa merkityksissään. Ilmeisesti tuohon liittyi jollain lailla ajatus myös uskollisuudesta ihmisen puolelta liitolle. Varmaankin qumranilaiset ajattelivat että muut juutalaiset olivat liiton rikkoneet, kun temppeli oli retuperällä. Tosin Jumala olisi kait aina omalta puoleltaan uskollinen. Joka tapauksessa käskyjen rikkomisesta seurasi eksiiliä ja kirousta, noudattamisesta siunausta ja elämää, liiton sisällä useimmiten kait. Sitä ehkä tarkoitat, että ei kuulu liiton ajatukseen.

Jumalan Hengen kuunteleminen, johdatus, on asia josta TeeJii on kauan puhunut.
Minä kaipaisin kyllä vähän muistutusta siitä, että mitä on puhunut. Voisko saada toisintoa?
Avatar
Viestit: 116
Liittynyt: 16.02.2014 23:58
ViestiLähetetty: 03.05.2014 19:00
Tiskarin polkka (by Hiski Salomaa) kai kuuluu tiskirättiteologiaan Yhteyteen:

https://www.youtube.com/watch?v=4bxfKVCsrAY&feature=kp

Viestit: 42
Liittynyt: 11.04.2014 19:01
ViestiLähetetty: 03.05.2014 22:05
lauri k e kirjoitti:Jumalan Hengen kuunteleminen, johdatus, on asia josta TeeJii on kauan puhunut. Se on täysin kepistä ja porkkanasta riipumaton aspekti. Miten se liityy tiskirätti-teologiaan ei ole minu tiedossani.

Jaa jaa Lauri, ...

Mitähän todellakin lienen asiasta puhunut. Suosikkikommenttini aiheesta lienee lainaus kuningasten kirjasta:

Nousi raju ja mahtava myrsky, se repi vuoria rikki ja murskasi kallioita. Mutta se kävi Herran edellä, myrskyssä Herra ei ollut. Myrskyn jälkeen tuli maanjäristys, mutta Herra ei ollut maanjäristyksessä. Maanjäristystä seurasi tulenlieska, mutta Herra ei ollut tulessakaan. Tulen jälkeen kuului hiljaista huminaa.


Kovasti pitää olla hissukseen ja valppaana, jos haluaa kuulla Jumalan luomaa hiljaisuutta. Siltikin on aina se riski, että tulee itse puhuneeksi itselleen Jumalan sanojen päälle. Mennyt ikäänkuin myrskyn, maanjäristyksen ja tulenlieskojen mukaan. Johdatusta tietenkin on aina mukana, kun risteyksestä kääntyy - joko väärään tai oikeaan suuntaan. Kepistä ja porkkanasta en osaa sanoa, enkä tiskirättiteologiasta. Oli miten oli, se on kaikki meille tarkoitettu - vähän, kuin kalanmaksaöljy lapsena. Itse saa päättää tykkäkö, vai eikö tykkää, mutta kaikki on nieltävä.
Viimeksi muokannut TeeJii päivämäärä 06.05.2014 12:32, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 459
Liittynyt: 14.02.2014 01:33
Paikkakunta: Hämeenlinna
ViestiLähetetty: 03.05.2014 22:26
Joo. Tuo kuulostaa TeeJiiltä.
Johdatusta tietenkin on aina mukana, kun risteyksestä kääntyy - joko väärään tai oikeaan suuntaan.
Onko tätä jotenkin avattavissa? Miten johdatus ja risteyksessä kääntyminen liittyvät toisiinsa sinun kokemuksen taikka ymmärryksen mukaan?
EdellinenSeuraava

Paluu opillista

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron