Sivu 2/2

Re: Pelastetut taivaan portilla

ViestiLähetetty: 05.05.2014 22:59
Kirjoittaja Anne M
Mitenkäs minulta oli jäänyt tämä ketju ihan huomaamatta pitkäksi aikaa..

TeeJiin kommentti on siihen asian kipeään ytimeen. Jos seurakunta löytää syyn kokoontumisilleen, uskon kyllä silloin että se ei voi olla segregoitunut seurakunta. Ok. Sen sisällä voi olla vertaistukiryhmiä, tai ihmisten tapaamisia tietenkin, mutta kokonaisuus elää kaikista osistaan. Näyttäisi, että olemme siinä Nipan kanssa yhtä mieltä.

TeeJii:
Onko sairauiden puuttuminen siltikään terveyttä, jos tilalla on mitäänsanomattomuus?

Oma suomalainen srkllinen ensimmäinen merkittävä pienryhmäni oli sellainen, jossa oli moniongelmaisuutta ja siivosyntisyyttä ja oikeaa oppia kaikki tyynni. Karuahan se oli pitkään, välillä tosi karua, mutta 18 (!) vuotta myöhemmin nuo suhteet edelleen ovat olemassa. Kokoontumisen tarkoitus oli varmaan se, että uskoimme että Jumala on keskellämme. Ja varmasti oli, kun vieläkin olemme ystäviä. Se menee niin, että ne "virallisesti moniongelmaiset" ovat niitä sensitiivisimpiä ja fiksuimpia ihmisiä, jotka näkevät läpi niiden siivosyntisten karun tilan, jos ne ei itse sattuisi huomaamaan. Toki joku pöhkö usko ja halu etsiä Jumalaa meitä yhdisti, ja kauhea jääräpäisyys. Se on varmaan sitä samaa jääräpäisyyttä, mitä minulle nyt edustavat nämä blogistanit, srk:n korvikkeet. 1 Kor 12. taisi olla yhteinen ymmärryksemme seurakunnan olemuksesta. Toisaalta olihan se joku helvetin esikartano. "Kivi hioo kiveä" . JOs olisimme tienneet mitä tuleman pitää niin ei varmaan olisi alettukaan tapaamaan. Tosin ei käy katuminen. On hyvin mielenkiintoista seurata toinen toistemme vaiheita myös.
Enää minulla ei ole oikein tuollaista uskoa vaan... enkä tiedä oikein mitä sitten.

Kaukon kommentti oli hirveän kauhea. Olikohan se suuri loukkaus, pitäskö mun loukkaantua verisesti? En uskalla lukea kommenttiani uudelleen. Varmaan tuo tuleva Korson ilta ja jumalanpalvelus aiheuttaa minussa sisäistä hämmennystä. Sitä kuvaa sekin, että sain osakseni kummastelua kun totesin ääneen Jukan "opettele lintujen ääniä" - linkkiin, että "lintujen äänien opetteleminen on yhtä vaikeaa kuin kirkollisten liturgioiden". Kuulemma joku freudilainen semmoinen....

Re: Pelastetut taivaan portilla

ViestiLähetetty: 06.05.2014 18:41
Kirjoittaja Anne M
TeeJii sanoi aikoinaan:
Mahtava oli kuunnella aatetoverien juttua Jumalasta. Yksikin sanoi, että Jumalan asustavan ihmisten sydämmissä. Sitten pyyteli kovasti anteeksi. Ei ollut tarkoittanut Jumalan tietenkään asustavan kenenkään sellaisen sydämessä, joka ei tykkää sydämessä asustelevista jumalista. Oli siis tarkoittanut Jumalan asuvan hänen oman kokemuksensa mukaan hänen omassa sydämessään. Ei selvästikään oiken hallinnnut Paavalin opetuksia asiasta, vaan kertoi asiasta lähinnä oman kokemuksensa valossa.
Tätä piti ihmettelemän, että aatetoverihan todisti suoraan Paavalin sanoin melkein... "Kristus taikka Jumala minussa".. Mahtava tuo kommenttisi kokonaisuudessaan. Juu.. onhan siinä muutama askel puhtaan kokemuksen ja opin välissä tietty, mutta eihän se sisältö siitä muutu.

Olisi muuten helpompi löytää näitä kommentteja jos teillä olisi joku kuva. Tällä fontilla noi nimetkin on niin tihrusen pieniä.