Varmaan joo, mutta inspiraation sisältö koskee jokapäiväistä elämää, kuten vaikkapa tuossa siteeraamassani kohdassa kuinka saada naisia sopimaan riitansa. Tämä tuskin sopisi Platonin ideamaailman korkeasti arvostettujen ideoiden kategoriaan. On minusta hölmöä puhua sanainspiraatiosta tai fiktiosta. Ajatusinspiraatiosta kyllä voi puhua, sensitiivisyydestä tilanteessa vaikuttaville voimille.Joo, voisiko sanoa Platonin termein: noustaan ilmiöiden maailmasta ideoiden maailmaan. Jokin konkreettinen tilanne jokapäiväisessä elämässä herättää inspiraation.
En oikein pysty sanoittamaan sitä muuten kuin suuntana johon pyritään. Tuossa kohtaa minua varmaan nyppää Kalervon tekstit. Sisältö on tavallaan ok, mutta silti ei - omasta perspektiivistäni katsoen tai siitä miten Paavalin näen vs. miten Kalervo hänet haluaa nähdä. Paavalin henkisyyden suunta ei ole erottautua ihmisistä tai maailmasta, paitsi yhdessä kohtaa haluaisi jo jättää kaiken ja mennä Herran luo. Päin vastoin laskeutuu kreikkalaiseksi, juutalaiseksi, pakanaksi ja filosofiksi ollakseen kaikkea kaikille.
Voisiko Platonin ideoiden perässä kulkeva suuntautua noin? Vai onko se enemmän sikäli rinnastettavissa yltiökarismaanikkoihin, joista Herra paratkoon toivomme varjeltuvamme.