Taloustieteen perusteet ja opettamisesta

Tänne vaikkapa talouden etiikkaa, tulevaisuutta tai politiikkaa yms koskevat keskustelut
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 459
Liittynyt: 14.02.2014 01:33
Paikkakunta: Hämeenlinna
ViestiLähetetty: 24.06.2014 23:10
Financial Times raportoi joku aika sitten opiskelijoiden tyytymättömyydestä taloustieteen opetukseen.
http://www.ft.com/intl/cms/s/0/23da4f1e-df48-11e3-86a4-00144feabdc0.html?siteedition=intl#axzz32U2G79yq
Artikkeli oli mielestäni hyvä. Tavallisten ongelmien/epäilyjen lisäksi (opetus huonoa kun sitä ei arvosteta, oikeistolaisen politiikan tukeminen) protesti kohdistuu siihen, että opit eivät tunnu antavan sitä mitä luvataan tai halutaan, eli kykyä "ratkaista tai edes ymmärtää todellisen maailman ongelmia: köyhyyttä, eriarvoisuutta, inflaatiota, finanssikriisejä."

Artikkeli kuvaa kokemusta näin:
"They (students) find themselves engaged in rote learning of models based on rational choice. They are fobbed off with assurances that acquisition of these skills is a necessary foundation for understanding of the great issues of the day; but somehow these great issues never make it into the curriculum. They suspect, rightly, that many of their teachers are not much interested."

Gregory Mankiwn taloustieteen perusteiden opiskelijat ryhtyivät vuonna 2011 Harvardissa lakkoon. Tämän Mankiwn ja Taylorin Economics on kirjaa on oppikirja meillä niin kuin maailmalla yleensäkin. Taloustieteen perusmalli on varsin pysyvän laatuinen. Samoja käppyröitä opiskelin jo vuonna 1982 silloisessa kauppakorkeakoulussa.

Olen lueskellut Matti Pohjolan Taloustieteen oppikirjaa (pääsykoekirja nykyään Aalto-yliopistossa) ja Mankiwn kirjan alkua, tarpeista, vaihdannasta, hyödykemarkkinoista, kysynnästä, tarjonnasta. Pohjola kirjoittaa hyvin. Hänen tekstinsä ei aiheuta allergiareaktioita. Mankiwn teksti joissain kohtaa kylläkin. Vaikea paikallistaa sitä tarkemmin. Joissain ilmaisuissa vain jotenkin rivien välissä pilkahtaa ehkä sellainen ideologinen yksisilmäisyys. Pohjola puolestaan sanoittaa jotenkin hienosti paikoitellen taloustieteen rajatkin. Hieno juttu. Tämä on nyt taas tällainen intuitiivinen lauselma, jota en osaa oikein perustella --- vielä ainakaan.

Sekä Mankiw että Pohjola listaavat taloustieteen 10 periaatetta. Yksi heillä on erilainen. Kirjat rakentuvat noiden periaatteiden mukaiseen asioiden käsittelyjärjestykseenkin.

Tässäpä ne teille mietittäväksi. Toivoisin, että näiden herättämistä ajatuksista voitaisiin keskustella.

Taloustieteen 10 periaatetta

Päätöksenteon periaatteet ovat:
1. Tehtäessä valintoja niukkuuden vallitessa on vertailtava eri vaihtoehtoja keskenään (tradeoffs).
2. Jonkin toimintavaihtoehdon kustannus on se vaihtoehto, josta joutuu luopumaan saadakseen valitsemansa.
3. Rationaaliset taloudenpitäjät tekevät päätöksiä vertaamalla rajahaittoja ja rajahyötyjä.
4. Ihmiset reagoivat kannustimiin (Mankiw)

Ihmisten välisen vuorovaikutuksen periaatteet ovat:
5. Vaihdanta kannattaa eli kaikki voivat hyötyä siitä.
6. Markkinat ovat yleensä hyvä tapa järjestää talouden toiminta.
7. Julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa silloin, kun ne toimivat tehottomasti tai johtavat epäoikeudenmukaiseen tulonjakoon.
8. Työttömyys tasapainottaa työntekijöiden palkkavaatimukset ja yritysten palkanmaksukyvyn. Sen tasapaino muodostuu hyödyke- ja työmarkkinoiden instituutioiden toiminnan perusteella. (Pohjola)

Kokonaistalouden periaatteet ovat:
9. Elintason kasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta, jonka lähteistä teknologinen kehitys on kaikkein tärkein.
10. Rahan tarjonnan kasvu on inflaation perimmäinen syy.
11. Työttömyyden ja inflaation kesken vallitsee lyhyellä ajalla ristiriita. Täystyöllisyyttä ja vakaata hintatasoa on vaikea saavuttaa yhtä aikaa.

Pohjola päättä kirjansa vielä näiden periaatteiden listaamiseen ja Milton Friedmanin sanomaan siitä, että taloustieteen suurin viehätys on siinä, että sen perusperiaatteet ovat niin yksinkertaisia että ne voidaan kirjoittaa yhdelle sivulle, että kuka tahansa voi ne ymmärtää mutta silti vain harvat ymmärtävät!

Ja toka vika sitaatti tulee kasvuteorioiden varhaiselta kehittelijältä Robert Solowlta koskien taloustieteilijöiden työnkuvaa:
"Maybe we are intellectual sanitation workers. The world is full of nonsense... maybe the higher function of economics is to hold out against nonsense...all those theories and models we invent are just nature's way of making people who know nonsense when they see it."

Nämä on varmaan tarkoitettu opiskelijoiden motivoimiseksi parilla nobelistilla, mutta kyllähän ne varmaan kertovat aika paljon ekonomistien itseymmärryksestä. He mielellään ajattelevat taloutta jonain insinöörin koneena, joka toimii luonnonlakien mukaan. Sen ennustamista hiukan häiritsee se, että ihmisillä on tahto, joka ei aina noudatakaan vanhoja kaavoja.
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02
ViestiLähetetty: 26.06.2014 18:51
Milton Friedmanin
Taloustieteen suurin viehätys on siinä, että sen perusperiaatteet ovat niin yksinkertaisia että ne voidaan kirjoittaa yhdelle sivulle, että kuka tahansa voi ne ymmärtää mutta silti vain harvat ymmärtävät!


Periaatteet ovat todella yksinkertaiset. kauppa on perusluonteeltaan reilu sopimus: Kumpikin on valmis luopumaan jostakin, saadakseen jotain muuta jota haluaa enemmän. Valmistaja on valmis lupumaan tekemistään härpäkkeista saadakseen rahaa jota hän haluaa enemmän. Ostaja on valmis lupumaan nipusta suurella vaivalla hankittua rahaa saadakseen härpäkkeen. Molemmat voivat olla tyytyväisiä kauppaan. Symmetrisyydessään malli on sokaisevan kaunis. Kirjaimellisesti.

Toinen periaate on kysynnän ja tarjonnan laki. Kirean rahan aikana asunnon myyjä on valmis tinkimään hinnasta saadakseen eden onkiverran kipeästi tarvitsemaansa rahaa.Läysän rahan aikana hinnatasuntojen hinnat nousevat, kaikki haluavat isompaa ja kauniimpaa. Hintojen nousua voi rajoittaa asuntotuotannon elpyminen, tarjonta ohittaa kysynnän.

Yksinkertaista ja kaunista kunnes tulee ajatelleeksi että keskuspankki säätelee rahamarkkinoiden kireyttä. Löysän rahan aikana palkat nousevat ja tuotannon kannattavuus hiipuu. Inflaatio yleensä suosii velkoja kun hyvällä rahalla ostettu voidaan maksaa huonommalla rahalla. Samalla se lisää reaaliomaisuuden arvoa. Jos omistaa asunnon, kannattaa inflaation aikana ostaa toinen velaksi. Kun olot paranevat vanhan asunnon arvo on noussut ja velan maksu huonomlla rahalla on helpompaa.

Kolmas periaate on, vaikkei sitä noissa kymmenessä teesissä
mainitakaan että "raha tulee rahan luokse". Kun Neuvostoliiton valtionkapitalismi purettiin kaikki saivat osuutensa. Lyhyessä ajassa pieni joukko oligarkkeja kahmi valtaosan potista itselleen. Pokerissa ja talouselämässä viimeisenä istuu pöydän ääressä se, jolla oli eniten varaa hävitä. Kun vauraus liikkuu sinne ja tänne aina löytyy hetki iskeä kun toisilla ei rahkeet riitä. George Soros pelasi jopa Englannin Valtionpankin ulos.

Talouselämän logiikka on luonnonlakien kaltaista. Kyllä se hakeutuu tasapainoon, mutta koska ja millaisin inhimmillisin kärsimyksin, sitä on vaikea ajoissa tietää. Saksan hyperinflaation pysäytti maailmansota. Kulta on verta kalliimpaa.

Tällä hetkellä globaali markkinatalous on kriisissä. Yllättäen jopa talouselämän johtajat alkavat vaatia tasaisempaa tulonjakoa. Kun keskiluokka kurjistuu sen ostovoima katoaa. Samalla katoaa kotimainen kysyntä.
***
Poimintoja eräästä ajankohtaisesta artikkelista:
Miksi Pääoma on niin paljon Työtä voimakkaampaa

Thomas Pikettyn analyysi eriarvoisuudesta kautta aikojen laukaisi tärkeän keskustelun syistä ja seurauksista. Pikettyn teesi on että vauraus keskittyy aina huipulla oleville niin kauan kun sen tuotto ylittää talouden kasvukyvyn. Tästä seuraa että ainoa ratkaisu on verotus ja uusjako.

Paha kyllä useimmissa tuntemissani poliittisissa järjestelmissä se ei onnistu. Jatkuvasti vaurastuvat ja voimistuvat eivät siihen alistu. Piketty itse tietää tämän, ei hän ole naiivi. Omalta paikaltani valtion pääkaupungissa mahdollisuus että jotain tällaista tapahtuisi lainsäädännöllä on häviävan pieni. Ehkä ei kuitenkaan ihan nolla. Presidentti (Obama) itse on ottanut akeleita siihen suuntaan.

Tämä johtaa kysymykseen: Miksi pääoma on niin vahvoilla?
Rajattoman kapitalismin puolustaminen on helppoa. Ei tarvitse esittää perusteia, riittää kun puhuu taloustieteen perusasioista.

Jos olen oikeassa että talous on tällä hetkellä pääoman puolella työta vastaan, voittamiseen tarvitaan uudenlaista taloutta joka laajemmin katsoo ihmisen ja yhteiskunnan parasta.

Eräs toinen Thomas - Pynchon - sanoi että "Jos he saavat sinut kysymään vääriä kysymyksiä, heidän ei tarvitse vaivautua miettimään vastauksia"

Vääristyneillä argumenteilla seistautunut talousliberaali kapitalismi ei ole vain linnottautunut Työtä vastaan. Se pystyy ohjaamaan kaikkea poliittista keskustelua.

* * *
Ylläoleva on poimittu Huffington Postin kolumnista.
http://www.huffingtonpost.com/jared-ber ... 30691.html
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 459
Liittynyt: 14.02.2014 01:33
Paikkakunta: Hämeenlinna
ViestiLähetetty: 26.06.2014 20:08
Kiitos Lauri.
Linkistä myös. Teksti tietysti kuvaa paremmin jenkkisysteemiä, ja demokratian toimimattomuutta siellä. Siellä raha ostaa sen ainoan avoimen paikan. Siellä asiat kärjistyvät. FB:n puolella jaoin linkin jossa uutisoitiin, että Detroitissa puolella ei ole varaa maksaa vesimaksuja.

Tässä on hiukan vaikea nyt erotella taloustieteen perusteiden ja politiikan eroa. Jenkkiekonomistit ovat jakautuneet aika jyrkästi markkinoiden äärimmäistä vapautta painottaviin ja niiden säätelyä painottaviin. Molemmilla on samat taloustieteen perusteet. NL:n valtapiirin jälkeläisillä oli ideologinen tarve ja hinku matkia jenkkien vapautta. Ikävä kyllä konsultoivat näitä äärimmäisen vapauden lähettiläitä. Se oli varmaankin pitkälle kyvyttömyyttä nähdä todellisuutta. Putin on sitten yrittänyt pistää niitä oligarkkeja vähän telkien taakse.

Kommentoin Pikettyä tuonne toisaalle.

Paluu yhteiskunnalllista

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron