Financial Times raportoi joku aika sitten opiskelijoiden tyytymättömyydestä taloustieteen opetukseen.
http://www.ft.com/intl/cms/s/0/23da4f1e-df48-11e3-86a4-00144feabdc0.html?siteedition=intl#axzz32U2G79yq
Artikkeli oli mielestäni hyvä. Tavallisten ongelmien/epäilyjen lisäksi (opetus huonoa kun sitä ei arvosteta, oikeistolaisen politiikan tukeminen) protesti kohdistuu siihen, että opit eivät tunnu antavan sitä mitä luvataan tai halutaan, eli kykyä "ratkaista tai edes ymmärtää todellisen maailman ongelmia: köyhyyttä, eriarvoisuutta, inflaatiota, finanssikriisejä."
Artikkeli kuvaa kokemusta näin:
"They (students) find themselves engaged in rote learning of models based on rational choice. They are fobbed off with assurances that acquisition of these skills is a necessary foundation for understanding of the great issues of the day; but somehow these great issues never make it into the curriculum. They suspect, rightly, that many of their teachers are not much interested."
Gregory Mankiwn taloustieteen perusteiden opiskelijat ryhtyivät vuonna 2011 Harvardissa lakkoon. Tämän Mankiwn ja Taylorin Economics on kirjaa on oppikirja meillä niin kuin maailmalla yleensäkin. Taloustieteen perusmalli on varsin pysyvän laatuinen. Samoja käppyröitä opiskelin jo vuonna 1982 silloisessa kauppakorkeakoulussa.
Olen lueskellut Matti Pohjolan Taloustieteen oppikirjaa (pääsykoekirja nykyään Aalto-yliopistossa) ja Mankiwn kirjan alkua, tarpeista, vaihdannasta, hyödykemarkkinoista, kysynnästä, tarjonnasta. Pohjola kirjoittaa hyvin. Hänen tekstinsä ei aiheuta allergiareaktioita. Mankiwn teksti joissain kohtaa kylläkin. Vaikea paikallistaa sitä tarkemmin. Joissain ilmaisuissa vain jotenkin rivien välissä pilkahtaa ehkä sellainen ideologinen yksisilmäisyys. Pohjola puolestaan sanoittaa jotenkin hienosti paikoitellen taloustieteen rajatkin. Hieno juttu. Tämä on nyt taas tällainen intuitiivinen lauselma, jota en osaa oikein perustella --- vielä ainakaan.
Sekä Mankiw että Pohjola listaavat taloustieteen 10 periaatetta. Yksi heillä on erilainen. Kirjat rakentuvat noiden periaatteiden mukaiseen asioiden käsittelyjärjestykseenkin.
Tässäpä ne teille mietittäväksi. Toivoisin, että näiden herättämistä ajatuksista voitaisiin keskustella.
Taloustieteen 10 periaatetta
Päätöksenteon periaatteet ovat:
1. Tehtäessä valintoja niukkuuden vallitessa on vertailtava eri vaihtoehtoja keskenään (tradeoffs).
2. Jonkin toimintavaihtoehdon kustannus on se vaihtoehto, josta joutuu luopumaan saadakseen valitsemansa.
3. Rationaaliset taloudenpitäjät tekevät päätöksiä vertaamalla rajahaittoja ja rajahyötyjä.
4. Ihmiset reagoivat kannustimiin (Mankiw)
Ihmisten välisen vuorovaikutuksen periaatteet ovat:
5. Vaihdanta kannattaa eli kaikki voivat hyötyä siitä.
6. Markkinat ovat yleensä hyvä tapa järjestää talouden toiminta.
7. Julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa silloin, kun ne toimivat tehottomasti tai johtavat epäoikeudenmukaiseen tulonjakoon.
8. Työttömyys tasapainottaa työntekijöiden palkkavaatimukset ja yritysten palkanmaksukyvyn. Sen tasapaino muodostuu hyödyke- ja työmarkkinoiden instituutioiden toiminnan perusteella. (Pohjola)
Kokonaistalouden periaatteet ovat:
9. Elintason kasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta, jonka lähteistä teknologinen kehitys on kaikkein tärkein.
10. Rahan tarjonnan kasvu on inflaation perimmäinen syy.
11. Työttömyyden ja inflaation kesken vallitsee lyhyellä ajalla ristiriita. Täystyöllisyyttä ja vakaata hintatasoa on vaikea saavuttaa yhtä aikaa.
Pohjola päättä kirjansa vielä näiden periaatteiden listaamiseen ja Milton Friedmanin sanomaan siitä, että taloustieteen suurin viehätys on siinä, että sen perusperiaatteet ovat niin yksinkertaisia että ne voidaan kirjoittaa yhdelle sivulle, että kuka tahansa voi ne ymmärtää mutta silti vain harvat ymmärtävät!
Ja toka vika sitaatti tulee kasvuteorioiden varhaiselta kehittelijältä Robert Solowlta koskien taloustieteilijöiden työnkuvaa:
"Maybe we are intellectual sanitation workers. The world is full of nonsense... maybe the higher function of economics is to hold out against nonsense...all those theories and models we invent are just nature's way of making people who know nonsense when they see it."
Nämä on varmaan tarkoitettu opiskelijoiden motivoimiseksi parilla nobelistilla, mutta kyllähän ne varmaan kertovat aika paljon ekonomistien itseymmärryksestä. He mielellään ajattelevat taloutta jonain insinöörin koneena, joka toimii luonnonlakien mukaan. Sen ennustamista hiukan häiritsee se, että ihmisillä on tahto, joka ei aina noudatakaan vanhoja kaavoja.