Sivu 1/1

Soroksen talouskritiikkiä osa 1

ViestiLähetetty: 28.03.2014 12:48
Kirjoittaja lauri k e
Megasijoittaja Geroge Sorros on julkaissut 1998 nkemyksensä talouden kehituksestä. Suomennettu1999 Tammi:
Kansainvälisen kapitalismin kriisi, avoin yhteiskunta uhattuna.

Vielä nyt 15 vuotta myöhemmin asia on ajankohtainen. Kirjan otsikko kertoo miten nykyisenlainen talouden kehitys uhkaa yhteiskuntaa. Häneää on väiteelleen painavantuntuiset perustelut.

Soroksen teesejä:
1. talouden ja erityisesti rahoitusmarkkinoiden kehitys on hallitsematonta. Kun markkinat ovat globaalit, niille ei ole globaaleja vastavoimia.
Viranomaisten väliintuloa katsotaan aina karsaasti, mutta se ei estäalitajuista uskoa, että jos olosuhteet todella pahoiksi, viranomaiset tulevat apuun. s.15
2. Rahoitusmarkkinat ovat luonnostaan epävakaat.Rahamarkkinat ovat taipuvaisia ylireagointiin.
Kansainvälinen kapitalismi perustuu siihen uskoon, että rahoitusmarkkinat pyrkivät automaattisesti kohti tasapainoa. Markkinoiden uskotaan toimivan heilurin tavoin. Tämä usko on perusteeton. s.15
Markkinoiden vapaudesta puhutaan paljon, mutta se tarkoittaa epävakaudessa elämistä. Vapaita markkinoita pittäisi tasapainottaajulkisella politiikalla. s.16

3. Markkinoiden aikaisempaan vakauteen osatekijänä oli että tiettyjä moraalikästysiä pidettiin toivottavina vaikka niitä ei aina nodatettukaan. Nämä arvot kertoivat luotettavimmin mikä on oikein ja mikä väärin.
4. Luonnontieteet voivat ennustaa tarkastikin luonnonilmiöitä mutta eivät vaikuta niihin. Luonto kulkee rataansa. Taloustiede on yhteiskuntatieteistä lähinnä luonnontieteitä, mutta siinä on ratkaiseva ero. Taloustiede perustuu aina odotukseen tulevasta. Sijoitus on tehtävä ennen tuottoa. Nämä odotukset vuorostaan vaikuttavat tulevaisuuteen. Soros käyttää termiä reflektiivisyys. Minusta takaisinkytkentä on parempi ilmaus. Markkinat eivät kulje raiteilla.

Kapeasta markkinatieteestä Soros käyttää nimitystä markkinafundalismi.
Se perustuu näkemykseen että markkinoiden lait ovat samankaltaisa kuin luonnonlait.
- - -
Tässä olen vain sipaissut johdantoa. Luen kirjaa udemman kerran ja kirjoitan lisää jos kysntää löytyy.

Re: Soroksen talouskritiikkiä osa 1

ViestiLähetetty: 28.03.2014 20:31
Kirjoittaja Anne M
Nämä odotukset vuorostaan vaikuttavat tulevaisuuteen.
Niin. Yleensä puhutaan siitä, kuin tulevaisuuden odotukset vaikuttavat nykyhetkeen, mutta ajatusta ei enää viedäkään ehkä kovin tietoisesti siihen, että näin ollen nykyinvestointi vaikuttaa tulevaisuuteen. Eli odotukset vaikuttavat tulevaisuuteen.

Markkinafundamentalismia varmaan tarkoitit. Minä puhun markkinafatalismista joskus.
Jos kirjoitat, niin luen mielelläni. Toistaiseksi ei mitään uutta sinällään. Tämähän on tiedossa.

Soroshan on se tyyppi, joka joskus muinoin vedätti Englannin keskuspankkia oikein kunnolla. Paljonkohan rahaa se niiltä ihan laillisesti omi itselleen. Kertooko?

Re: Soroksen talouskritiikkiä osa 1

ViestiLähetetty: 28.03.2014 21:10
Kirjoittaja Nipa J
Soroksesta muistan vain hänen operaationsa pyrkiä ostamaan maailman hopea. Silloin hopeaa sisältävistä Suomen markankolikoista sai moninkertaisen hinnan. Operaatio jäi kesken, mutta markkojen myyjät nettosivat.

Re: Soroksen talouskritiikkiä osa 1

ViestiLähetetty: 28.03.2014 21:17
Kirjoittaja lauri k e
Anne M kirjoitti:
Nämä odotukset vuorostaan vaikuttavat tulevaisuuteen.
Niin. Yleensä puhutaan siitä, kuin tulevaisuuden odotukset vaikuttavat nykyhetkeen, mutta ajatusta ei enää viedäkään ehkä kovin tietoisesti siihen, että näin ollen nykyinvestointi vaikuttaa tulevaisuuteen. Eli odotukset vaikuttavat tulevaisuuteen.


Tämä näkyy selvästi markkinoiden ylireagointina. Syntyy boomi, jolloin hinta nousee reaaliarvon yli. Hinnaannousu jatkaa boomia. Sitten aikanaan tulee romahdus. Tämä on kaukana teorian mukaisesta tasapainoon hakeutumisesta.
Katso http://www.nokia.com/fi-fi/tietoa-nokia ... ihistoria/
aseta aikarajat maaliskuu 1996 ja maaliskuu 2002

Anne M kirjoitti:Soroshan on se tyyppi, joka joskus muinoin vedätti Englannin keskuspankkia oikein kunnolla. Paljonkohan rahaa se niiltä ihan laillisesti omi itselleen. Kertooko?


Summia hän ei kerro, mutta tarkastelee kriittisesti tilannetta.
Kun minä ylimöin puntaa vuonna 1882, Englannin pankki oli vastapuolena ja minä vedin rahaa brittiläisten veronmaksajien taskusta. Mutta jos olisin ottanut yhteiskunnalliset seuraukset huomioon se olisi sekoittanut riski/palkkio -laskelmani ja onnistumismahdollisuuteni olisivat pienentyneet. ... Vaikka Jos Jos olisin toiminut yhteiskunnallisen omatuntoni mukaan sillä ei olsi ollut mitään vaikutusta elävässä elämässä. Iso-Britannia olisi devalvoinut joka tapauksessa.... Se olsi vaikuttanut vain omiin tuloksiini.
Minä tajusin että tämä argumentti pätee vain rahamarkkinoilla. Jos olisi pitänyt toimia narkkinoiden sijasta ihmisten kanssa, en olisi voinut välttää moraalisia ongelmia. ... Tosiaasiaksi jää että nimettömät toimijat rahamarkkinoilla ovat suurelta osin vapaita moraalisista ongelmista niin kauan kun he noudattavat sääntöjä. Tässä mielessä rahamarkkinoiden moraali ei ole huono, vaan niillä ei ole lainkaan moraalia.
s.233

Re: Soroksen talouskritiikkiä osa 1

ViestiLähetetty: 28.03.2014 21:31
Kirjoittaja lauri k e
Tuo Englannin Pankki on hyvä esimerkki markkinoiden moraalittomuudesta.
Jos luonnonvarojen tai ihmisten riistämisestä voi hyötyä niin joku tekee sen. Kilpailijoiden on pakko seurata perässä jos haluavat pysyä pelissä mukana.

Lauri Osa 1 kirjoitti:Markkinoiden vapaudesta puhutaan paljon, mutta se tarkoittaa epävakaudessa elämistä. Vapaita markkinoita pittäisi tasapainottaajulkisella politiikalla. s.16


Tätä globaalia julkista politiikkaa vain ei vielä ole olemassa. Tilanne on kestämätön.

Re: Soroksen talouskritiikkiä osa 1

ViestiLähetetty: 28.03.2014 23:08
Kirjoittaja Nipa J
Nipa J kirjoitti:Soroksesta muistan vain hänen operaationsa pyrkiä ostamaan maailman hopea


Jaa-jaa. Oliko tämä hopean hinnan keinotekoinen nostaja silloin 1960-luvulla (?) sittenkään Soros, vaan joku/jotkut muut kikkailijat. Kulkumiesten puheistahan tämä silloinkin tietooni tuli. Hopean hinnan ollessa korkeimmillaan maksettiin Suomessa 1964-69 lyödystä hopeamarkasta 12 markkaa, joka laski aika nopeasti. Nyt tämä hinta on taas korkeampi, mutta se ei perustu enää hopean hintaan vaan keräilyarvoon.

Hopeankin hinnan putoaminen saattaa johtua ( luulo joka ei ole tiedon väärtti ) kultakannasta luopumisesta 1971.

Re: Soroksen talouskritiikkiä osa 1

ViestiLähetetty: 29.03.2014 01:01
Kirjoittaja Anne M

Re: Soroksen talouskritiikkiä osa 1

ViestiLähetetty: 09.05.2014 20:31
Kirjoittaja Anne M
Liittyneekö tähän blogiin, mutta taloustieteen kritiikistä luin tällaista. Aika lailla asiaa, luulisin.
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2014/05/09/ekonomisteilla-on-tosi-kummallisia-nakemyksia-ihmisista/20146515/12?n=1

Re: Soroksen talouskritiikkiä osa 1

ViestiLähetetty: 10.05.2014 21:38
Kirjoittaja lauri k e
Ilmeisesti taloustiedekin tarvitsisi Sadinmaansa.