Absolution

Tänne kirjoitat uusien keskustelujen avaukset.Se voi olla lyhytkin, vaikka "pääseekö koira taivaaseen". Se voi olla myös syvempi pohdiskelu kun haluat kokeilla miten ajatuksesi kantaa.
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 459
Liittynyt: 14.02.2014 01:33
Paikkakunta: Hämeenlinna
ViestiLähetetty: 18.02.2014 00:25
Kun kerran meistä nyt tuli Absolution ryhmä, niin ajattelin vähän pohdiskella teemaa. Siis mä valitsin meille Absolution-tyylin siksi, että tulee kotoinen olo ja löytää helpommin kaiken. Mulla ei ole tietotaitoa tuota tekstiä muuttaa, kun se on kait kuva oikeastaan.

Mutta siis
Absolve = vapauttaa, julistaa vapaaksi
absolvere= irrottaa, vapauttaa
absolution = synninpäästö

Wikipedia sanoo absoluutiosta mm. näin. Suomeksi vapaa "käännös":

Luterilaiset harjoittavat synnintunnustusta ja -päästöä kahdessa muodossa. Katolisten tapaan he näkevät Jaak. 5:16 ja John 20:22-23:n raamatun todistuksena synnintunnustuksesta. Ensimmäisessä muodossa absoluutio ja tunnustus tapahtuvat Pyhässä Palveluksessa yhdessä kokoontuneen seurakunnan kanssa. Tässä koko seurakunta pysähtyy hetken hiljaiseen tunnustukseen, resitoi jotain (mitä lie, en jaksa katsoa sanakirjasta), ja saa Jumalan anteeksiantamuksen pastorin kautta kun tämä sanoo "jotain kolmiyhteistä liturgiikkaa"

Kuinka visioita-foorumi tuottaa absoluutioita "Pyhässä Palveluksessaan"?

Minä olen kyllä teiltä saanut monenlaisia absoluutiota. Semmoisia minulle on lukenut TaunoJ. julistaessaan vapautta dogmien kahleita hiljakseen ja sinnikkäästi yhdessä tietysti koko yhteisön myötävaikutuksella. Se absoluutio taisi alkaa tuolla "En ole syntinen"-blogilla muinoin. Oikein siinä oli eskepetiikkaakin. Yksi kaunis päivä vuosi(a?) myöhemmin vuonna 2013 olin seuroissa, ja huomasin, että syntisen-identiteetti-dogmalla ei enää ollut minuun voimaa lainkaan. Se oli menneen talven lumia sen Lutherin dogman negatiivinen puoli. Olin siitä vapaa.

Toinen vapautumisprosessi, jota olette saaneet olla julistamassa on tuo vapautuminen "karismaanisista harha-ajatuksista" tai siis siihen suuntaan ainakin. Siinä nämä foorumi-yhteisöt ovat olleet kuin yksi ja yhteinen seurakunta. Melkein jokaisella on ollut siinä oma kortensa kekoon annettavana. Tapio tietysti on sillä alalla päädogmaatikko.

Sitten on ollut niitä, jotka ovat "vapauttaneet" toimimaan ja uskomaan siihen mitä muuten teen. Markku H, tai Valonsäde (missä valonsäde?) tai yki tai Sonja, kukkiksesta puhumattakaan :) (vaan poimiakseni nimiä, jotka ovat tänään mielessä), jotka ovat joskus rohkaisseet valonsäteineen pimeässä, kun jo itsellä alkaa usko ja maalaisjärki huveta.

jne jne... jokaisella on ollut jotain annettavaa.. ne kiistakysymykset voi nähdä myös aikapitkälle näin päin.

On yksi asia, mistä en varmaan koskaan pääse eroon noissa entisissä ajoissa ennen minkään nimisiä blogistaneja. Se on tämä yhteisöllisyyden kokemus ihmisineen, joka noista vanhoista ajoista jäi. Yhä uskon siihen "paavalilaiseen yhteiseen seurakuntaan", jossa jokaisella on annettavaa. Eihän sitä nyt pysty mistään itselleen tärkeästä lopulta kirjoittamaan ilman että siinä tulee kertoneeksi aika paljon itsestään, ja "synneistäänkin." Ainakin ne näkyvät muille, ja kyllä tämä ympäristö ne ennen pitkään peilaa ne itsellekin takaisin tavalla taikka toisella. Ja täällä sitten kuitenkin armo riittää - paremmin kuin oikeissa srk-yhteisöissä, ehkä...

Ehkä meillä on ollut jotain sellaisia hiljaisia hetkiäkin "kun koko seurakunta pysähtyy hetken hiljaiseen tunnustukseen". Ainakin varmaan on ollut hetkiä, jolloin äänettä on päätetty kukin tahollaan kohdella toisia paremmin, päätetty olla reagoimatta entisellä tavalla. Se on varmaan ollut seurausta siitä, että kollektiivisen "synnintunnustuksen" jätekasa on ollut tarpeeksi vastenmielistä katseltavaa ja aistittavaa, että on tullut halu irrottautua siitä. Välillä on menty jäähylle, mutta sitten tullaan taas yhteen.

Näytän vapautuneen verenpainetaudistakin (?!?). Tässäkin kohtaa tekstiä Pyhä Omron näyttää 135/81, vaikka on 15. päivä ilman pillereitä... ja tosi stressaava, vähäuninen ja surullinenkin viikko takana. Ennen yksikin noista nosti suoraan verenpainetta.

Olisiko Absolution jopa oikea nimi tälle yhteisölle? Jonkinlainen salainen lempinimi, vaikka isoilla bookstaaveilla onkin.

Absoluutio on monikäyttöinen sana. Sen voi ymmärtää monella tavalla. Kun se on ulkomaankieltä, se ei aiheuta selkäytimestä nousevia allergisia reaktioita, ellei sitten englantikielenä aiheuta sellaisia.

Visioiva Absolution -foorumi?

---
Nonniin, lähtihän se runosuonikin taas käyntiin :roll:

---

Wikipedia:
Lutherans practice "confession and absolution" in two forms. They, like Roman Catholics, see James 5:16 and John 20:22-23 as biblical evidence for confession. The first form of confession and absolution is done at the Divine Service with the assembled congregation (similar to the Anglican tradition). Here, the entire congregation pauses for a moment of silent confession, recites the confiteor, and receives God's forgiveness through the pastor as he says the following (or similar): "Upon this your confession and in the stead and by the command of my Lord Jesus Christ, I forgive you all your sins in the name of the Father and of the Son and of the Holy Spirit."
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 459
Liittynyt: 14.02.2014 01:33
Paikkakunta: Hämeenlinna
ViestiLähetetty: 18.02.2014 01:45
Näköjään tuohon Absoluution paikalle vain ladataan about tuon tekstin kokoinen kuva, sellainen kuin Katsomuksissa on kooltaan. gif-kuva on siellä ainakin näköjään käytössä.

Meillähän taitaa olla nyt paljon taiteilijoita, runoilija, ja yki....... jos absoluutio ei jossain kohtaa enää sytytä.
Avatar
Viestit: 107
Liittynyt: 18.02.2014 08:43
ViestiLähetetty: 18.02.2014 11:02
ab·so·lu·tion [ab-suh-loo-shuhn] Show IPA
noun
1.
act of absolving; a freeing from blame or guilt; release from consequences, obligations, or penalties.
2.
state of being absolved.
3.
Roman Catholic Theology .
a.
a remission of sin or of the punishment for sin, made by a priest in the sacrament of penance on the ground of authority received from Christ.
b.
the formula declaring such remission.
4.
Protestant Theology . a declaration or assurance of divine forgiveness to penitent believers, made after confession of sins.
Origin:
1175–1225; Middle English absolucion < Latin absolūtiōn- (stem of absolūtiō ) acquittal. See absolute, -ion
Avatar
Viestit: 14
Liittynyt: 16.02.2014 23:45
ViestiLähetetty: 18.02.2014 21:29
Absolution tai suomiversio absoluutio on vallan mainio nimi ryhmälle. Minähän olen omavaltaisesti päästänyt itseni synnistä. Tai en oikeastaan ole tuntenut milloinkaan olleeni syntinen. Itse asiassa tuo "syntisyys" tai "synnissä rypeminen" on yksi niitä oleellisia syitä, miksi näin keski-ikäisenä aloin kiinnostumaan uskosta ja kaikesta mitä siihen kuuluu.

(voin kokeilla ja tarjota jotain ehdotusta sen visualisoinnista, jos on tarve)
Avatar
Viestit: 107
Liittynyt: 18.02.2014 08:43
ViestiLähetetty: 18.02.2014 21:34
Yki, olen viime aikoina keskustellut naamassa paljon muslimiryhmissä. Siellä olen "oppinut" että islamiin ei käännytä vaan palataan. Kaikki syntyvät muslimeina. Sinä palaat "syntiseksi".
Avatar
Viestit: 14
Liittynyt: 16.02.2014 23:45
ViestiLähetetty: 18.02.2014 21:49
No niin... se oli lähinnä retoriikkaa. En siis ole itseäni synnistä päästänyt, vaan en ole milloinkaan itseäni syntiseksi kokenut. Jo tuo käsite, "syntinen" on pelkkää uskonnollista kielipeliä ja retoriikkaa. Se on ollut aikoinaan yksi tapa hallita ihmisiä. Vallankäytön väline. Itse en siis usko syntiin enkä synnistä vapautumiseen. Me olemme mitä olemme, enemmän tai vähemmän luonnevikaisia, houkutuksille alttiita, pahatapaisia ja paheellisia, mutta se vain kuuluu ihmisyyteen. Uskon kielipelin syntisyys ja siihen kiinteästi liittyvä toinen käsite, pelastus, ovat sitten jotain aivan muuta. Ja siis se yksi syy, miksi minä uskon asioita olen alkanut ihmettelemään ja tutkimaan. -Pitäydyn nyt kuitenkin toistaiseksi lähinnä kristinuskossa. Islam menee surrealismissaan vielä vähän liian pitkälle.

Viestit: 37
Liittynyt: 17.02.2014 21:49
ViestiLähetetty: 18.02.2014 22:54
Absolution on hieno määritelmä.

Annen kertoma kuvaa aika hyvin omaa tietäni. Mitä enemmän kokee ymmärtävänsä kirkon perinteistä vapaata evankeliumia, sen helpompi on hengittää.

Todella paljon olen tehnyt syntiä eli mennyt opillisesti harhaan. Kreikan hamartia, jolle on annettu katolinen synti merkitys, tarkoittaa mennä harhaan, vaikka tahtoisi osua maaliin. Ei taida enää tulla maalia, mutta loppuun asti on toivoa.
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 459
Liittynyt: 14.02.2014 01:33
Paikkakunta: Hämeenlinna
ViestiLähetetty: 19.02.2014 15:27
Tämä yksimielisyys on varsin liikuttavaa.

Pitäsköhän meidän pyytää Tuomasta muuttamaan nimemme Absoluutio-ryhmäksi, tai Synninpäästöt-ryhmäksi på finska. Voisihan se olla aika vetevä nimi. Saattaa kyllä astella pyhän kirkkomme pyhälle maaperälle, sinne mihin kuolevaisella maallikolla ei ole pääsyä.

Kaikki harhaanmenot kyllä oikenee täällä, ja synnitkin haihtuu, ainakin paremmin kuin kirkossa, jossa aatellaan, että yksi vauvakaste hoitaa kaiken... Vai miten mahtaa olla asianlaita?

Paluu keskustelut

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron