Kirkon valtio ja valtionkirkko

Tänne kirjoitat uusien keskustelujen avaukset.Se voi olla lyhytkin, vaikka "pääseekö koira taivaaseen". Se voi olla myös syvempi pohdiskelu kun haluat kokeilla miten ajatuksesi kantaa.

Viestit: 582
Liittynyt: 16.02.2014 14:12
ViestiLähetetty: 25.02.2014 11:06
Jaa-jaa. Lauri. Netin ulkopuolella minullakin on ollut muutama seurakunta, toiset kristillisempiä kuin toiset. Eräs sellainen kokoontuu päivittäin aina vaihtuvalla kokoonpanolla ja hyvin harvoin sen palaverit päättyvät erimielisyyteen pääasiasta. Netissä tämä seurakunta ei toimi.

Samansuuntainen näky kuin Laurilla on itsellänikin netissä kokoontuvasta virtuaaliseurakunnasta. Suunta samanlaiseen kuin Laurilla itsellänikin on, vaikka kaikki eivät ole siinä seurakunnassa lähelläkään ”yhtä”. Aika moni siinä pyrkii näyttämään suuntaa näillä Herran tutkimattomilla teillä, mutta kaikki voivat tulla yhtä autuaiksi omalla uskollaan.
Avatar
Viestit: 107
Liittynyt: 18.02.2014 08:43
ViestiLähetetty: 25.02.2014 11:12
lauri k e kirjoitti:Tuosta meidän Beta-ryhmästä. Kevään viimeine teema on tasa-arvo. Kuittasin sille kerrallekahvitusvuoron itselleni. JOssakin sen tasa-arvon pitäåä näkyä.


aivan - kahvitusvuoro - Anne oli menossa Tuomasmessuun kahvinkeittoon, olisi kiva tietää montako miehenpuolta työryhmässä oli
Avatar
Viestit: 107
Liittynyt: 18.02.2014 08:43
ViestiLähetetty: 25.02.2014 11:42
seurakunnasta - minulle seurakunta tulee ilmi jumalanpalveluksessa jossa minä saan olla, jossa minun ei tarvitse olla aktiivinen

olen osallistunut jumalanpalvelukseen lukemattomissa maissa, läheskään aina en ole ymmärtänyt käytettyä kieltä, seisomaan olen noussut matkimalla, tosin joissakin kirkoissa ihmiset ovat nousseet eri rytmeissä, kaikkialla muualla paitsi Suomen ja ilmeisesti Venäjän ortodoksissa ja Armenian kirkoissa pääsääntöisesti istutaan, siis kristillisissä jumalanpalveluksissa.

kirkko antaa raamit seurakunnalle - jos ei olisi fyysistä kirkkoa vaan vain ns. vapaita virtuaali- tai realisia seurakuntia, Kristuksen ruumis maan päällä kuolisi, repeäisi erimielisyyksiin

Viestit: 582
Liittynyt: 16.02.2014 14:12
ViestiLähetetty: 25.02.2014 13:01
Kirkkoon ja seurakuntaan en narahda enempi puuttumaan, mutta noihin "kahvitusvuoroihin" sen verran, että olen aikanani keittänyt kahvia kirkonkin keittiöissä päivystysvuoroillani. Nykyisin ei sekään ilman "hygieniapassia" kaikissa seurakunnissa onnistuisi sen enempää naisille kuin miehillekään.

Ei kai tuo kahvin keittäminen mikään sukupuolikysymys ole, vaikka konservatiivisissa piireissä ( kuin kirkoissa ) usein niin käsitetäänkin. Kahvia olen keitellyt omissa yhteisöissänikin pirkiäkin vuoroja. Eräissä niistä kahvia keittivät useimmin miehet, kun kahvia keittäessä pysyi varmemmin selvin päin senkin päivän.
Avatar
Viestit: 107
Liittynyt: 18.02.2014 08:43
ViestiLähetetty: 25.02.2014 13:24
Terve tien kulkija,

sait tämän ilmoituksen, koska seuraat viestiketjua, "Kirkon valtio ja
valtionkirkko", visioita.munfoorumi.com sivustolla. Tähän ketjuun on tullut
uusi vastaus edellisen käyntisi jälkeen.

tässä ketjussa olemme edenneet jo melko kauas otsikosta, olikin vähän korni fiilis kun yllä olevan ilmoituksen houkuttelemana tulin tänne ja huomasin keskustelun siirtyneen jo tukevasti köökin puolelle, blogaajaa ei ole tainnut täällä alun jälkeen näkyä
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 459
Liittynyt: 14.02.2014 01:33
Paikkakunta: Hämeenlinna
ViestiLähetetty: 25.02.2014 17:15
aivan - kahvitusvuoro - Anne oli menossa Tuomasmessuun kahvinkeittoon, olisi kiva tietää montako miehenpuolta työryhmässä oli
Ei tietenkään yhtään. Ei olisi naisenpuoltakaan varmaan ilman minua. Täällä on 2/3 papeista naisia, myös kirkkorouva on. Kerran palaverissa oli pari miestäkin. Toinen niistä ilmoitti halukkuutensa tehdä mitä vaan. Kysyin - suupaltti kun olen - että kahviakinko? Vastaus oli , että ei sitä kuitenkaan.

Mä keitän kahvia ihan mielelläni, koska se on minulle ainoita asioita mihin saatan uskoa ja pitää varmuudella tärkeänä asiana, ja sitä näin ollen hyvällä omalla tunnolla tehdä. Kirkkokahvit ovat seurakunnan kokoontyminen. En jaksa käydä kirkossa vain istumassa penkissä ikään kuin seurakunta olisi vain maagisia menoja tai pappien/kanttorien show. Aikani olen istunut. Kirkkorouva oli kuitenkin hommannut mulle kaverin. Se olikin varsin mielenkiintoista, miten tämä minulle varsin tuntematon ihminen alkoi juttelemaan ikään kuin olisi oltu vanhoja tuttuja. Seurakunta kokoontui minulle siinä kahvia keitellessä. Ja oli mukava laulaa Tuomaslauluja. Olivat valinneet vanhan kirjan, joten osasin laulutkin. Tässä Tuomasmessussa myös enimmäkseen maallikot saarnaavat. Se tuo eloa. Ei koskaan tiedä etukäteen mitä tulee.

Varsinainen seurakunta minulle kokoontuu täällä. Näin siksi että täällä on aidompaa ja rehellisempää ja oikeampaa jakamista kuin "oikeissa ns. seurakunnissa". Sitä paitsi kaikesta huolimatta on mieletön ihme, että K24:n jälkeen olemme vielä koossa. Hiukan jännityksellä odotan ja toivon, että kukkis ja Juige ja muut uudet myös löytäisivät paikkansa täältä.
Avatar
Viestit: 107
Liittynyt: 18.02.2014 08:43
ViestiLähetetty: 25.02.2014 18:05
maagisista menoista / showsta tuli mieleen että jotain ohjattua suunnilleen samalla tavalla toistuvaa tapahtumista pitää olla, muuten ei tule oikein mitään taisi Paavalikin todeta.

miten vastuut sitten jaetaan onkin oma kysymyksensä, kriittisiä taitaa lopulta olla kuitenkin enemmän kuin halukkaita toimijoita vrt "teen mitä vaan, mutta kahvia en keitä!"
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02
ViestiLähetetty: 25.02.2014 18:31
Oli ketju venähtänyt sillävälin kun olin poissa langalta. Pyydän anteeksi ketjun avaajalta ettäolin rönsyilemässä sitä. Varsinainen asia, kirkon asema elämässä ja yhteiskunnassa kiehuu mielessäni kun hitaasti luen Räisäsen kirjaavarhaiskristittyjen ajatusmaalilmasta.
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo

Viestit: 582
Liittynyt: 16.02.2014 14:12
ViestiLähetetty: 25.02.2014 19:04
Tarpeetonta rönsyilyjä tässä hyvin avatussa aiheessa minäkin vähän häpeilen, mutta niin hyvä juttu kuin tämä onkin, tämä ei ole minun juttuni. Ja tuosta rönsyilystäkin olen saanut joskus kunniamaininnan dramaturgi Outi Nyytäjältä. Rönsyilen kuulema hänen tuntemistaan ihmisistä eniten - hänen jälkeensä.

Ehkä jotakin huolettaisi, mutta laitoskirkosta olen vieraantunut sitä mukaa kuin olen näille hengellisyyteen viittaville keskustelupalstoille liian tietämättömänä osallistunut. Ukkokerhossa olen tosin käynyt, mutta ei sekään oikein viehätä, kun siellä taas kristinusko juutalaistuu liikaa.

Viestit: 10
Liittynyt: 24.02.2014 20:58
ViestiLähetetty: 25.02.2014 22:21
Anne M kirjoitti:Mihinkä mahdat viitata?


Lähinnä Kiinaan, sekä muuallekin Aasiaan, sekä Etelä-Amerikkaan. Afrikastakin olen kuullut voimakasta herätystä vaikken kokonaiskuvaa tarkemmin tiedä. Suomessa tai muissa länsimaissa ei ole mitään seurakunnan kasvua. Jos muutama uskova siirtyy seurakunnasta toiseen se ei ole mitään kasvua. Kun katsoo pitkällä linjalla, satojen vuosien, jopa 2000 vuoden aikajanalla, viimeisen 100 vuoden aikana seurakunta on kasvanut räjähdysmäisesti yhä kiihtyvällä vauhdilla vuosisatojen hiljaiselon jälkeen.

Älä nyt Anne lannistu yhden yksittäisen uskovan (Yongi Cho) tai yksittäisen seurakunnan (Uganda) takia, kun miljoonia ihmisiä tulee uskoon ja uusia srk:ia perustetaan liukuhihnalta!

Muistetaanpa siis se mitä Raamatustakin käy hyvin ilmi: vilja ja luste kasvavat aina yhdessä. Aina roiskuu kun rapataan. Niin on aina ollut ja tulee aina olemaan. Lasta ei kuitenkaan saa heittää pesuveden mukana pois, kuten Jeesuskin hyvin kuvaa monissa vertauksissaan taivasten valtakunnasta Matt.13:18-52. Kannattaa lukaista ajatuksella tätä aihetta silmälläpitäen.
EdellinenSeuraava

Paluu keskustelut

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron