Universumin koon käsittämättömän suuruuden hahmottelua - taa

Tänne kirjoitat uusien keskustelujen avaukset.Se voi olla lyhytkin, vaikka "pääseekö koira taivaaseen". Se voi olla myös syvempi pohdiskelu kun haluat kokeilla miten ajatuksesi kantaa.

Universumin koon käsittämättömän suuruuden hahmottelua - taa

ViestiKirjoittaja Toivo Vihmakoski » 02.03.2014 21:16

Minä olen useammassakin kirjoituksessani yrittänyt selvitellä Jumalan luomaksi uskomani materiaalisen UNIVERSUMIN suuruutta meidän asumaamme planeetta Tellukseen nähden - ja/tai oikeammin kyllä päinvastoin meidän pienuuttamme UNIVERSUMIIN nähden.

Koska ihminen kuvittelee mielestäni olevansa maailmankaikkeuden lähes keskipiste, vaikka jo Paavalikin sanoo, että ”Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut. ”(Room. 12:3), niin yritän taas hahmottaa Univerumin suuruutta meidän asuinkolkkaamme verrattuna.

Esitän ensin metodin ja yritän sitten hahmottaa sitä. Mielikuvituksellehan ei kai pitäisi etukäteen asettaa mahdottomuusrajoja, vaikka niiden toteuttaminen tietenkin sitä hyvin usein ja tässä tapauksessa ehdottomasti onkin.

Oletetaan, että maapallon pinta-alan jokaiselta saman kokoiselta yksiköltä vedettäisiin ohut säie aina yhdeltä yksiköltä yhteen galaksiin, siis tämän ”meidän” Linnunratajärjestelmämme tapaiseen tähtijärjestelmään ja sen jälkeen kultakin tällaiselta pinta-alayksiköltä vielä ohuempi säie kunkin galaksin yksittäiseen tähteen, niin minkähän lainen kudelma siitä syntyisi?

Ensin faktoja:

Otetaan galaksien määräksi varovasti ”vain” 400 miljardia eli 400 x 1 000 000 000 = 400 000 000 000 ja
Linnunradan tähtien määräksi 200 miljardia eli 200 x 1 000 000 000 = 200 000 000 000 kpl.

Maapallon säde(r) päiväntasaajalla on 6378 km. Pallon pinta-alahan on 4*Pii*r ² ja laskutoimitus antaa tulokseksi 511 185 933 km².

Jakamalla maapallon pinta-ala tarvittavien säikeiden määrällä eli 400 miljardilla, saadaan tulokseksi 0,00128 km² eli 1277,96 m², mikä lienee keskikokoisen kaupunkitontin koko. Siis jokaiselta maapallon pinnan tuon kokoiselta alueelta, meret ja järvet mukaan luettuna, lähtisi yhdyssäie yhteen galaksiin. (jos kerran mielikuvitus mahdollistaa tuon, niin kyllä se silloin mahdollistaa säikeen ankkuroimisen veteen tai ainakin veden pohjaan!)

Mutta jatketaanpa ajatusta eikä jätetä sitä puolitiehen. Tuo galaksisäie eli keskussäie olisi tietenkin paksumpi kuin yksikköalalta lähtevät tähtisäikeet.

Ja minkähän kokoisen ”tontin” kukin niistä tarvitsisi?

No sehän saadaan tietää suorittamalla jakolasku 1277,96/200 000 000 000 ja tulokseksi tulee:
0,000000006 m² eli
0,0000006 dm² eli
0,00006 cm² eli
0,006 mm²

Mikä sanallisesti ilmaistuna tarkoittaa, että yhden mm²:n alalta lähtisi 156 yhteyssäiettä, joista jokaisen toinen pää olsisi siis yhdessä tähdessä.

JA NÄIN SIIS MAAPALLON JOKAISELTA NELIÖMIILLIMETILTÄ!

Tähän voisi ehkä loppuverrannoksi laina Tuntemattomasta Sotilaasta tämänsuuntainen ajatus, ”kuulaa tuli niin p.....eesti, että saas nähdä, kuinka kauan sovitaan sekaan”.

Tällaista tänä iltana Anno Domini 2014.
Avatar
Toivo Vihmakoski
 
Viestit: 28
Liittynyt: 19.02.2014 21:11

Paluu keskustelut

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa

cron