Nämä Laurin sanat pysähdyttivät:
Yhteisön paineet ovat kovat. Kun Abraham rikkoi kotinsa jumalat, hänen oli lähdettävä. Jumala johdatti hänet uuteen maahan. Silti vanhat mallit seurasivat; esikoinen on uhrattava.
Abrahamia juutalaisuudessa ja kristinuskossa pidetään uskollisuuden ideaalina. Hagarin ja Ismaelin kohdalla hän ei kuunnellut omatuntoaan, vaan Saaraa ja ajoi nämä erämaahan kuolemaan. Minä ajattelen nuoremman juutalaisen tulkinnan mukaisesti että Abraham ei selvinnyt Jumalan testistä. Iisakinkin hän oli valmis tappamaan. Enkeli pelasti hänet.
* Siteeraan itseäni vuosien takaa:
Harranissa ja Kaldean Uurissa palveltiin kuunjumala Siniä. Muiden mukana ilmeisesti myös Abram palvoi kuuta. Kertomus Abrahamista sisältää useita viittauksia kuunjumalanpalvontaan.
Abrahamin aseenkantajien luku 318 on mielenkiintoinen. Kuuvuodessa on 354 vuorokautta. Yhdessä kuunkierrossa on kuitenkin 3 - 3,5 pimeää vuorokautta, jolloin kuuta ei voi nähdä - siis vanhankuun kuolemisen ja uudenkuun syntymisen välillä. Tällaisia pimeitä tai "kuuttomia" vuorokausia on kuuvuodessa siis 36 tai 42 vuorokautta. Mutta kuuvuoteen jää vielä 318 vuorokautta, jolloin kuu on näkyvissä, jos sääolot sen sallivat.
Muita kuunpalvontaan liittyviä piirteitä. Jumala ilmestyi Abrahamille vasta päivän laskettua, Jaakob paini Jumalan tai enkelin kanssa yöllä. Tämä halusi kuitenkin päästä menemään päivän sarastaessa.
Siinain vuori saattaa viitata kuunjumala Siniin. Mooseksen appi oli kuunjumalan pappi. (Miten runollista?)
* Sitten vielä toinen pointti:
"Terah otti mukaansa poikansa Abramin,... ja lähti kulkemaan heidän kanssaan Kaldean Urista Kanaaninmaan suuntaan. Tultuaan Harraniin he jäivät sinne asumaan. Terah ... kuoli Harranissa. (Gen 11:31-32)
Olen joskus lukenut tästä sellaisen kommentin, että Terah kuoli siellä minne pysähtyi. Niin ikään, että Harran edustaisi hengellisen tyytyväisyyden lakeutta.