Kirjoittaja Nipa J » 17.02.2014 09:43
Aamukahvin raikkahin aika vapaaherralla nyt kahdeksan jälkeen. Vanhanjumalan aikaan tämä oli se työmaalla paikka, jossa silmäiltiin aamulehteä, tulevia päivän töitä, kuultiin kavereiden päällimäiset ilot ja murheet ja ehkä muutakin riippuen päivästä.
Tänään, tässä ja nyt on aika ajanut monesta elämän ajasta ohitse. Päivän mieltä kohottavaa vitsiäkään ei juuri nyt ole mielessä. Tuumailen tässä vain, mitä täällä ”lintulaudallani” tekisin ja millä tavalla kirjoittamisen keinoin. Kiire ei ole kumminkaan enää mihinkään tässä valmiissa maailmassa. Enää ei olla kuin meritaistelussa, jossa välillä pelastuttiin ja välillä ei.
Mietiskely on tullut aamuun jo vuosia sitten kiireen sijaan. Siinä on aina jotakin hengellistäkin, vaikka ei minkään yleisesti hyvänäkään pidetyn opin mukaan. Siitä en kuitenkaan tänään turise.
Nyt vasta luin tuon Annen edellisen, jossa "vakavasti pitäisi rustata foorumimme tarkoitusta". Minusta ei tässäkään pitäisi pitää turhaa kiirettä. Kyllä tämä tästä lutviintuu. Vänrikki Koskelakin loihe Tuntemattomassa lausumaan: "asialliset hommat hoidetaan, mutta muuten ollaan kuin Ellun kanat".