Sivu 1/1

Aamu- ja iltapuuhia - tomaatit

ViestiLähetetty: 24.05.2014 12:09
Kirjoittaja Anne M
Aamulla herään kun avoimesta ikkunasta kuuluu linnun laulua. Se on varmaan joko keltasirkku tai peippo tai molemmat. Tuo sävelkorva on vähän kehittymätön, mutta ihan kaunista se on. Voittaa Helsingin hälyn keveästi.

Pakko on yrittää herätä selkeästi aamupäivän puolella, jotta tomaattini eivät tukehdu kasvihuoneeseen. Ennen mitään muita aamutoimia käyn avaamassa kasvihuoneen "oven", ja tarkistan että tomaatit voivat hyvin.
Sain nuo taimet veljen vaimolta kun ne olivat muutaman sentin korkeita. Sitten oli pakko alkaa rakentaa niille kasvihuonetta. Ajatella että ovat noinkin hengissä vielä. Jännää on ollut viime päivät nähdä, että sopeutuvatko nuo hontelikot kasvihuoneen helteeseen. Melkein jo aloin surra etukäteen kun kuvittelin ennustettua raekuuroa iskemässä koko rakennelman hengiltä.

Alla kuva 22.5 tilanteesta. Tämä aamuna tuo keskimmäinen on jo kasvanut tuon kepin korkuiseksi.
Nuo ovat kaikki eri lajikkeita.

Re: Aamupuuhia

ViestiLähetetty: 24.05.2014 12:32
Kirjoittaja lauri k e
Kuullostaa kivalta.
On muutamia asioita kuten runous, nykymusiikki, ja puutarhanhoito jotka eivät vaan minuun kolahda.
Katselen kateellisena kirkkokuoroakin, tai jotain näytelmäseuruetta. Niistäkin huokuu sellaista osallistumista, yhteistä tekemistä, joka elämästäni puuttuu.

Re: Aamupuuhia

ViestiLähetetty: 24.05.2014 13:58
Kirjoittaja Nipa J
Elämän ehtoopuolella nauttii useimmiten vain olemisesta aamussa. Vanhempi ihminen näkee useimmin nenäänsä pitemmälle ja voi löytää elämää oman napansa ulkopuoleltakin. Tänään olin jo varhain rannassa laiturilla, jonka nokassa lepäili seuranani kalatiira ja vieressä pulahteli nokikana hautovan puolisonsa vahtina. Samoissa hommissa oli lahden toisella rannalla kyhmyjoutsenisä.

Rannalta siirryin takapihan varjoihin pienempien lintujen seuraan. Sitä samaa varpusta, tiaista, sieppoa, peippoa siellä oli ja oravanpoikasia pähkinöitä kärkkymässä. Poikkesipa pähkinävadille myös käpytikka viimevuotiseen tapaan. Saapa nähdä tuoko tikka tänäkin vuonna siihen poikasensakin. Viime vuonna yksi poikasista poikkesi kauan emonsa jälkeenkin. Helppoa rahaa – eikun ruokaa – se oppi hakemaan. Jorma piti tikkaa aitona kokoomuslaisena.

Re: Aamupuuhia

ViestiLähetetty: 25.05.2014 08:18
Kirjoittaja Nipa J
Jaa-jaa. Olin illalla lukeneeni tässä Annen tekstin, jossa hän sivusi ihmisen tarpeellisuutta. Ajattelin tänään tähän tarpeellisuuteen puuttua ihmisen olemisen kannalta. No, kun tekstiä ei enää ole, siihen ei voi puuttua. Tarpeellisuuteen kyllä.

Kun eläminen muuttuu olemiseksi, ihminen lakkaa olemasta tarpeellinen monille monin tavoin. Hänestä voi tulla tarpeeton painolasti ympäristölleen, kun lakkaa olemasta sille hyödyllinen. Siipieläjänä ei ole oikeutusta elää edes muiden siipieläjien kustannuksella. Ken ei työtä tee, hänen ei syömänkään pidä.

Raamatullista tai stahanovilaista on, mitä ihmiseltä olemassaolonsa katteeksi odotetaan. Oma näkökulma omaan tarpeellisuuteensa ihmisellä on kuitenkin itsellään, vaikka hän ei sitä juuri ajattelisikaan. Ja jos hän ajattelee, hyvin paljon tarpeellista löytyy miksi elää. Pelkästä olemisestakin löytyy paljon tarpeellisuuteen viittavaa.

Elämän mielekkyyteen on kuitenkin oman tarpeellisuutensa tai tarpeettomuutensa kannalta hyvin vähän tekemistä, joten jätän tämän sanojen ja käsitteiden pyörittelyn ja keskityn aluksi vaikka kirkkovuoden päivän teksteihin ja ”sydämen puheeseen Jumalan kanssa” runonkin mittaan.

Re: Aamu- ja iltapuuhia - tomaatit

ViestiLähetetty: 15.06.2014 01:10
Kirjoittaja Anne M
Nyt voin rauhassa mennä nukkumaan kun tomaateilla on lämpöpatteri.
Ulkona 3,7 astetta.

Eilen keskimmäisessä oli jo ensimmäinen kukkakin.