Pian syksy saa

Tänne kaikkinainen juttelu ja henkilöiden välinen keskustelu. Jos syntyy jotain vakavasti otettavaa, nosta se keskustelujen alueelle.

Pian syksy saa

ViestiKirjoittaja Nipa J » 20.06.2014 14:37

Juhannusaattoaamuna tein pitemmän rantalenkin kuin tänä vuonna kertaakaan. Neljä tuntia kiersin rantoja. Kun aurinko paistoi, tuntui lämpimältä. Kun se meni pilveen, ilma viileni ja oli koleaa. Syksyn merkkejä oli myös lintujen laulussa. Satakielikin lauloi, mutta siitä puuttui kevään riemu. Kohta lähtevät poikaset pesistään ja linnutkin vaikenevat. Luonnon kiertokulkua tämä.

Kirjoitin muutaman haikun ja yhden tankankin. Haikut liittyivät ympäröivään luontoon, mutta yksi haiku ja tanka vähän hengelliselle alueelle. Vaiheeseen, jossa kapinallisesta Jeesuksesta tuli vapahtaja, "kirkastettu Kristus". Tuon tankan kirjasin jo juhannustoivotukseen Blogimetsään. Se haiku on tässä tankoineen:

minä olen tie
luvattuun maahan
Herran edessä

valon kirkkaus
hohde pimeydessä
paluussa kotiin
näkyy palava pensas
elämän pyhä vuori
Nipa J
 
Viestit: 588
Liittynyt: 16.02.2014 14:12

Re: Pian syksy saa

ViestiKirjoittaja lauri k e » 22.06.2014 09:29

Pääsisäisenä istuimme pihalla päiväkahvilla.
Silloin ei osannut pahoitella ilmaston lämpenemistä.
Juhannuksena satoi rakeitakin.
Onko syksy tullut jäädäkseen?
Joka tapauksessa kylmä ja sateinen juhannus säästi ihmishenkiä liikenteessä ja merellä.

Runoilla en osaa, ulkoisesti ei ollut aihettakaan
mutta sisäisesti tämä juhannus oli laulun arvoinen.
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo
Avatar
lauri k e
Ylläpitäjä
 
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02

Re: Pian syksy saa

ViestiKirjoittaja Nipa J » 22.06.2014 10:33

Jaa-jaa. Niin erilaisia me ihmiset olemme. Runoilu ja satuilu ovat olleet aina osa itseäni jo ennen minkäänlaista uskoa. Tietokirjailijaa ei minusta saa tekemälläkään, kun sisäiset tunnotkin purkautuvat runoina ja satuina. Vaan haitanneeko tuo mitään, vaikka "laulaja olen mä laadultain ..."

Syksyn tuntua on vahvasti ollut tässä juhannuksessa. Ei näitä monta ole näissä kotimaisemissa tullut vietettyä. Viime vuosina useimmat napapiirin molemmin puolin, mutta lämpimämpää on ollut aina. Joku tuossa muisteli aattona, että kylmempi juhannus on ollut vuonna 1962, jolloin satoi lumen maahan etelässäkin. En itse tuota muista.

Huono marjavuosi tästä myös kuulema tulee melko lumettoman talvenkin vuoksi. Mustikanvarvut ovat mustia kuulema Savonlinnan takanakin, puhumattakaan Lapista, jossa kylmä hallayö on lyönyt maahan paikoitellen hillojen kukinnot. Vaan niinkuin tuo parempi puolisko hyräilee "vaikka kylmä hallayö toiveet usein maahan lyö, kehtolaulua se on vain Lapin lapselle".
Nipa J
 
Viestit: 588
Liittynyt: 16.02.2014 14:12

Re: Pian syksy saa

ViestiKirjoittaja lauri k e » 22.06.2014 18:35

Sellaista se on. Ensin peruutettiin talvi ja nyt peruvat kesänkin. Meille jää vain pitkä kevät ja vielä pidempi syksy.
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo
Avatar
lauri k e
Ylläpitäjä
 
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02

Re: Pian syksy saa

ViestiKirjoittaja Nipa J » 22.06.2014 19:23

Joo, näinhän se tuntuu menevän. Paljon on tästä olotilasta kirjoitettu lauluja ja runoja. Mm. "varjele luoja ihmisen lasta/ merimiehen muijaksi joutumasta./ Kun merimiehen muija ja kalamiehen koira/ ne rannalla istuu ja ruikuttaa" Tai muuttolintujen lähtiessä "minä pieni paimenpoika/ lentohon en pääsekään./ Tänne, tänne jäädä täytyy/ syksyhyn ja ikävään. :(
Nipa J
 
Viestit: 588
Liittynyt: 16.02.2014 14:12


Paluu kahvihuone

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron