Tuokioita kesässä

Tänne kaikkinainen juttelu ja henkilöiden välinen keskustelu. Jos syntyy jotain vakavasti otettavaa, nosta se keskustelujen alueelle.
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02
ViestiLähetetty: 08.08.2014 13:36
Tuokio kesässä tämäkin.
Olin vierailemassa eillen.. Iltapäivällä nousi ukonilman. Talon väki irrotti puhelinpistokeet, TV-antennin.
katselimme kaukaisia leihmahduksia, kuuntelimme jyrinää. Laskimme sekunteja, monen kilometrin päässä.
Yhtäkkiä kirkas leimaus tunki siään ikkunasta, kuului pieni poksahdus kun jotain olisi särkynyt huoneessa. Pari tuntia kiertelimme sateessa etsien talon vaurioita, palaako jossakin.

Sitten tulivat sähkölaitoksen miehet vaihtamaan peltisiä seinälevyjä
kadun toisella puolella olevaan muuntajakoppiin.

Salama oli iskenyt vajaan 50 m päähän. Olen koko ikäni asunut kerrostaloissa. En ole ymmärtänyt miksi ihmiset pelkäävät ukkosta. Nyt ymmärrän.
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo

Viestit: 582
Liittynyt: 16.02.2014 14:12
ViestiLähetetty: 08.08.2014 14:52
Jaa-jaa. Eivät ole tässä helteen keskellä ukkoset pahemmin häirinneet. Vielä vähemmän kuin akkaset, joista ei niistäkään ole ollut isommin harmia. Ukkosen pelon maaseudulla kokemuksestakin ymmärrän.

Anoppila oli Pisa-vaaran kupeessa jonniinmoisessa kattilalaaksossa. Sinne kun osui ukonilma, se ei osannut sieltä pois. Siellä olen nähnyt pari kertaa pallosalamankin ja kerran iski salama aivan talon nurkalle.

Siinä ruusupuskan oksat lakosivat makuulle aivan kuin muslimit Mekkaan päin eivätkä enää nousseet kasvamaan pystyssä. Isompia vahinkoja ei Leipeen kylälle ukkonen ei ole koskaan aiheuttanut. Mummojen telkkaritkin ovat särkeneet lestadiolaiset, ei Yläkerran Herrra.

Viestit: 582
Liittynyt: 16.02.2014 14:12
ViestiLähetetty: 12.08.2014 13:39
Helle on hieman helpottanut. Pitkä putki se on ollutkin. Muistikuvissa ei toista näin pitkää ole edes lapsuuden kesistä, joilta muisti yleensä kultaa muistoja. Yhteistä lapsuuden kesille ovat kuitenkin paljaat jalat, joissa ei ole ollut sukkia eikä nauhakenkiä yli kuukauteen.

Pitäisi ehkä kirjoittaa muutama hieroglyfi eli harakanvarvas tämän kesän tuokiosta, mutta ehkä myöhemmin. Nyt käväisen tyttären kasvimaalla hakemassa pienen korillisen perunoita kesäisen ruokapöydän herkuksi. Meillä ei enää järjestetä rapukekkereitä, perunabileet riittävät mainiosti.
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02
ViestiLähetetty: 03.09.2014 20:32
keskellä Köpiksen kaupunkia, ison kadun pengertiellä pisti kameran silmään tällainen lintu.
Antoi kuvata itsensä ihan tavallisella digipokkarilla 3x zoom.
Kuva
Veikkaukseni on kaulushaikara?
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo

Viestit: 582
Liittynyt: 16.02.2014 14:12
ViestiLähetetty: 04.09.2014 09:00
Jaa - jaa. En ensimmäisenä veikkaisi kaulushaikaraa. Se olisi hyvin varovaisena lintuna kuin lottovoitto. Laji elää piileskelevää elämää ruovikoissa. Omat havaintoni lajista ovat yli 50 vuoden takaa Helsingin Vanhankaupungin lahdelta ja ne perustuvat suurimmaksi osaksi linnun sumusireenimäiseen ääneen. Lintu on muuten pesäpaikkauskollinen.

Haikaroita muuten olen nähnyt viime vuosina enemmän kuin ornitologivuosinani. Näin syksyn lähestyessä harmaa haikaroita lentää takapihamme ylitse iltaisin melkein päivittäin. Kesällä näin Kivinokassa ensimmäistä kertaa eläessäni harvinaisen jalohaikaran ja viimeksi eilen illalla Vermon raviradan yllä Suomessa jo viime vuosina pesineen kattohaikaran.
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02
ViestiLähetetty: 04.09.2014 09:23
Harmaa haikara tuo ei ollut. Niitä oli lähellä vertauskohtana. Kuvan lintu oli paljon suurempi. Rinnan alaosassa oli röyhelö pitkiävalkoisia sulkia. Hirmuisen rauhallinen. Katsoiminua hetken kun tulin paikalle,
sitten käänsi päänsä sivuun ja istui ihan hiljaa niin että ehdin rauhassa sommitellakin kuvan.
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo

Viestit: 582
Liittynyt: 16.02.2014 14:12
ViestiLähetetty: 04.09.2014 10:55
Niinpä - kaulushairara on harmaahaikaran ohella Suomessa säännöllisesti pesivä haikaralaji. Se on kuitenkin jonkin verran pienempi kuin harmaahaikara., joka on väriltään nimensä mukaisesti harmaa. Niitä ei voi sekoittaa keskenään. Vaikea on kaulushaikaraa sen arkuuden vuoksi kuvata. Ruovikossa ovat kuvatut näkemäni luontokuvaajien kuvat botaurus stellariksesta.

( Tosin oli vaikea aikanaan fasaaniakin Viikolla kuvata ja nykyisin ne kulkevat pihoissa, joista ennen niin kaupunkioloissa harvinainen kettu ja kanahaukka niitä saalistavat )

Jos tuon Köpiksen linnun näkisin, voisi sanoa jotakin ehkä viisaampaa. Voihan olla, että se on jokin Suomessa tuntemattomampi haikaralaji. Kattohaikara on harmaahaikaraa isompi ja sitäkin kesympi laji. Pesii Viroa myöten omakotitalojen katoillakin.
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02
ViestiLähetetty: 04.09.2014 11:56
Niinpä,
vanhan ohjeen mukaan
"heitä nyytti pois ja pidä haikara"
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 459
Liittynyt: 14.02.2014 01:33
Paikkakunta: Hämeenlinna
ViestiLähetetty: 04.09.2014 13:56
Keskusteletteko te linnusta ilman kuvaa (kun en sitä näe) vai enkö vain näe kuvaa toisin kuin muut?
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02
ViestiLähetetty: 04.09.2014 14:37
Minä näen kuvan kolmella eri selaimella.
Vastakysymys
Oliko blogitapaamisen yhteydessä kuv(i)a osallistujista.
Siellä en nähnyt mitään kuvaan viittaavaa.
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo
EdellinenSeuraava

Paluu kahvihuone

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron