Olipa päivä

Tänne kaikkinainen juttelu ja henkilöiden välinen keskustelu. Jos syntyy jotain vakavasti otettavaa, nosta se keskustelujen alueelle.

Viestit: 582
Liittynyt: 16.02.2014 14:12
ViestiLähetetty: 08.03.2014 21:20
Nojoo, on mennyt mailleen tämäkin päivä, jossa aamu ei ollut täynnä odotuksia. Keväinen aurinko kuitenkin pelasti paljon, niin kuin runoilija sanoisi ”täysi malja koko maailma”. Ulkona olinkin suurimman osan paisteista päivää.

Vähän mietin tätä kirjoittamiseni historiaa. Muutoksia ja vaihteluakin siinä on ollut paljon. Yksi selkeä muutos on ollut: yhteen aikaan kirjoitin 95-prosenttisesti maailman parantamiseksi, nykyisin tuijotan yhtä paljon teksteissäni omaa napaani ja annan kuvan, että elän valmiissa maailmassa.

Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Enää ei ole suojelupoliisi minua kuvaamassa runoilijana epäilyttävissä suurvaltojen vastaisissa mielenosoituksissa, ei Vietnamin sodan eikä esimerkiksi Prahan miehityksen vuoksi. Oli siellä muuten ulkoministeri Tuomiojan Ekikin ainakin shaahi-mielenosoituksessa ja joutui iltalehdissäkin kerrottuihin röttelöihin poliisin kanssa.

Kivoja muistoja toiminnasta maailman muuttamiseksi, vaikka ei hommasta tullut lasta eikä paskaa. Monessa suhteessa maailma on mennyt huolestuttavampaan suuntaan. En mitään osaa pelätä muuta kuin, että koko maailmantalous kaatuu päälle. Tämänkin asian kohdalla alkaa olla myöhäistä rypistää, kun tavara on jo tulossa housuun. Viivytyssotaa käydään kyllä kohta täysillä.

No, lämpimikseen tässä tässä puhutaan vailla varsinaista tarkoitusta. Tämä on tavallaan sitä samaa päiväkirjaa, jonka pitämisestä sonjakin tuolla puhui. Huomenna voivat taas olla täysin toiset kuviot, vaikka tuskin liittyvät päivän kirkolliseen teemaan Jeesuksesta kiusausten voittajana.
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02
ViestiLähetetty: 08.03.2014 22:35
Luin juuri George Soroksen madonlukuja maailmantalouden kriisistä.
Kirjoitettu v 1998 ja mikään ei ole muuttunut sen jälkeen ainakaan parempaan. Rahoitusmarkkinat ovat globaaleja ja niille ei löydy globaalia vastavoimaa. Silleen jätettynä ne ovat Soroksen mukaan kasvavassa heiluriliikkeessä. Yksittäiset hallitukset ja Urpilaiset ovat aseettomia.

Huomisen päivän olen taas hiljentymässä, poissa ruudun ääreltä.
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo
Avatar
Viestit: 107
Liittynyt: 18.02.2014 08:43
ViestiLähetetty: 09.03.2014 09:05
lauri - jokin aika sitten olit kahlaamassa varhaisen kristinuskon tarinaa, nyt olit saanut luettua jonkun muun, laittaisitko tänne vähän tuntojasi Räisäsen opuksesta

näin jälkikäteen koostaen eilen oli kevään eka yhteispyörälenkki rouvan kanssa, vaikka kyseessä oli kirjaimellisesti lenkki, ja ehkä juuri siksi, aukeilla oli mahtava vastatuuli joka otti eniten paljaaseen otsaan eli sitä särki urakan päätyttyä, polkua tuli 25km

perjantaina sisäistin monia uusia ihmisiä ja heissä riittää märehtimistä vielä jonkin aikaa kunnes tulee uusia syvempiä kohtaamisia

tuolta keskustelupuolelta jäi mieleen klassinen verhonvaihto - meillä on ylipäätään verhoja hyvin vähän eivätkä ne vaihdu edes kertaan vuodessa, kun joku saadaan paikalleen se pysyy. verhot ovat käsinvärjättyjä nyrkkipostissa Tansaniasta tuotuja ja niistä maksettu on mennyt lyhentämättömänä tekijöille

ihan vielä - toisella puolella oli vielä turinaa nimimerkeistä - peililuin Ommikin alkuperäistä tunnusta, ei sanonut mitään ei kimmo w liioin, ei tule minkäänlaista fyysistä tai kirjallista hahmoa mieleen, eli pysyy minulle nimimerkkinä, eikä Googlekaan auttanut, Nipaa viitsin vielä vähemmän arvailla. hassua muuten tuo "en minä ole feministi" vrt "en minä ole uskovainen" mutta aiheen ympärille koko ajan kiertyy - leimoilla on sama kaiku, vaikka minä heräsin feministiksi yli 30 vuotta sitten, ylpeänä

tänään täytyy taas polkea, tällä kertaa aikataululla duunin merkeissä, vastatuuleen - näin etukäteen en pysty päättelemään kumpaan suuntaan on raskaampaa, vain toiseen suuntaan on kiire
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 459
Liittynyt: 14.02.2014 01:33
Paikkakunta: Hämeenlinna
ViestiLähetetty: 09.03.2014 12:45
Hauskoja viestejä. Minä ajattelin kysyä taas, että josko Lauri antaisi yhteenvetoa Soroksen kirjasta, mutta ehkä siinä ei ole mitään uutta???

Kimmo on tuttu Blogimetsästä, ei täältä. Ja Nipa, Niilo, on tuttu Katsomusten runoilijana. Hämmentävää, että et erota ihmistä nimen takana vaikka olet "ihmistieteilijä". No ehkä minä olen häsännyt täällä paljon enemmän. Tunnen Nipan ja Ommik:in varmaan jo yhdestä lauseesta, vaikka olisivat millä merkillä .. No olen minä kerran nolosti ollut väärässäkin, mutta ei muistella sitä. :D

Tänne emme ole koskaan ostaneet verhoja. Jos nyt senttikerrallaan paljastan miten asun -- heh - niin tässäpä verhomallia. Joulukausi - pakanallinen sellainen :) - tulee tällä värityksellä. Nuo verhot löytyivät jostain varastosta. Kesäkaudeksi tulee valkoiset vähän samanlaiset muuten. Huikeata, opin fokusoimaan tuohon pieneen verhoon, niin että näkyy vaikka on suoraan päin valoa ikkunasta. Mun pinkki kamera on Royal Postin trackingin mukaan jo Helsingissä. Molemmat on Canon Ixuksia, mutta vanhalla en kyllä olisi osannut ottaa tätä kuvaa. Liekö minussa vai kamerassa ero.
Liitteet
verhot.jpg
verhot.jpg (34.27 KiB) Katsottu 197 kertaa

Viestit: 582
Liittynyt: 16.02.2014 14:12
ViestiLähetetty: 09.03.2014 13:40
Jaa - jaa. Päivä on vasta puolessa ja paljon on tästä vielä päivittämättä ja päivittelemättä, mutta tuuliselta lenkiltä tullessani näin kuvasta tuota Annen sisustusta ja siitä innostuin omistakin verhoistamme vähän strippailemaan. Samaa punaista meilläkin on ikkunoiden yläosissa jouluna, mutta verhot vaihtuvat meillä vähän useammin, joskus vähän viherpeukalon mielialojenkin mukaan.

Vähän punertavaa on minun työhuoneessani ja olohuoneessa nytkin, minulla mustalla rajatuin ruuduin ja toisella puolella on sitten puna tummentunut keltaisten tähtien taustalla. poikani taiteellisten naisten, graafikon ja visualistin naamasta näkee, etteivät tule olemaan meidän värit jos tulevat yleensä olemaan mitään.

Kesää kohti verhot muuttuvat: vaalenevat, sinistyvät ja vähän vihertyvätkin. En kuitenkaan ennusta mitä tulee. Makuuhuoneeseen sopi vaalean vihreä tai ainakin vihertävä ympäri vuoden. Se kun on luonnostaan sellainen mielisairaalan väri.

Noista nimistä ja nimimerkeistä en nykyään paljon perusta. Jos jollakin palstalla voi vaihtaa nimimerkkiään, vaikka joka viestiin, sinne ei kannata ainakaan omalla nimellään kirjoittaa. Näitäkin palstoja on, mutta ne ovat kai vähentyneet. Tyttäreni tykkäävät, että voisin hieman enemmän verhoutua noissa jutuissani eikä olla ainakaan nimellä sellainen strippari kuin joskus - toki aidosti - olen.

Mitäs jos jatkossa pyrkisi muuttamaan tuota juttujensakin verhoilua ja väritystä vähän vuodenaikojen mukaan - ei kuitenkaan kirkkovuoden teemoja seuraten. :?
Avatar
Viestit: 107
Liittynyt: 18.02.2014 08:43
ViestiLähetetty: 09.03.2014 16:20
kun aikanaan kirjauduin FaceBookiin järjestelmä ei hyväksynyt vain yhtä nimeä, ylipäätään en kauheasti perusta nimistä somessa, kaikki ovat samalla viivalla käyttöön annettuja nimiä. eräällä palstalla missä on paljon muslimeja minulla ei nimen perusteella ole hajuakaan sukupuolesta useimmin. eikä sillä niin olekaan väliä, ylipäätään en ymmärrä nimimagiaa, tällaisessa yhteydessä juokseva numerosarja olisi aivan riittävä tunniste, vähän saman tapaan kuin Karhukoplan jäsenillä ainakin muinoin

"tien kulkija" on minusta sopiva ja riittävän kuvaava, se ei korosta minua yksilönä sillä sillä tiellä on kulkijoita joiden päämääränä ei ole päästä perille vaan olla käytettävissä

minä poljin tänään 7km ja kirjasin sen johonkin kisaa. kuulun polkupyörämerkin Pelago joukkueeseen, rouva polki aamun messun jälkeen 30 km, minä olin sillä aikaa toisessa messussa, tunnin päästä istumme Onnissa

Annella on Verhot, ja hän vaihtaa niitä jollain rytmillä. meillä verho on paikallaan vuosia, aikanaan käytimme vanhoja käsin kirjailtuja lakanoita, nyt niitä ei enää ole - asuntojen koristeluun emme käytä rahaa, ovat siinä kunnossa kun olemme ne saaneet

Viestit: 582
Liittynyt: 16.02.2014 14:12
ViestiLähetetty: 09.03.2014 22:07
Asiasta kolmanteen. Luontoon, joka on lauhasta säästä huolimatta antanut lintujen muuton kanssa odottaa. Jotakin pientä tänään navakassa tuulessa rannalla näin: muutama naurulokki taivaalla surffaili. Sulaan oli saapunut muutama tukkasotka ja isokoskelokin - niin ja telkkä valkoisine pilkkuineen poskessa. Eipä silti eipä ole valtakunnallisen seurannan rintamilla mitään järisyttävää tapahtunut. Ellei sitten ristisorsaa sellaiseksi lasketa.

Ulkona on viime päivinä tullut oltua, mutta liikaa on tullut istuttua koneellakin, mikä näkyy täälläkin. Se lohtu tässä kuitenkin on, ettei tuonne naamakirjaan ole narahtanut, mutta hevossivustoilla menee liikaa aikaa. Eilenkin avaamalleni ketjulle tuli vuorokaudessa 3300 käyntiä ja joillekin oli sinnekin vastattava. Ei kuitenkaan mitään niin vakavaksi laskettavaa kuin näille vähän herkkähipiäisemmille palstoille. No, kyllä sielläkin muuten paksumpaa nahkaa tarvittaisiin kuin tämä oma hipiäni.

Kirjoitin aamulla metsään Erkki-veljeni ketjuun blogimetsään yhden runonpätkän, jota sopii tännekin jatkaa näin illalla unia odotellessa:

Eivät silmämme painu
kiinni vain nähdäksemme
mielenkiintoisia unia.
Ei. Me haluamme myös
olla näkemättä sitä yhtä
ja samaa taivasta.

Ehkä aamukahvilla lausun tämän runon kolmannen ja viimeisen säkeistön.

Viestit: 582
Liittynyt: 16.02.2014 14:12
ViestiLähetetty: 10.03.2014 22:54
Muodostuneen tavan vuoksi huhuilemassa täällä. Ihan muualla on päivä kulunut kuin hengellisissä ja runollisissa yhteisöissä. Luonnollisissa kuitenkin. Siitä vanha runo:

Rastaan huilu
soi illan, veden
ja metsän rauhaa
lähellä tässä ennen
yötä vailla sanoja.

Lähellä yötä on
hyvä nousta ja lähteä.
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 459
Liittynyt: 14.02.2014 01:33
Paikkakunta: Hämeenlinna
ViestiLähetetty: 11.03.2014 23:59
Päivä meni Hesan reissulla. Aamulla verikokeisiin. Ne tyrosiinit sun muut. Sitten menin maalaamaan uusintakerrosta siihen vanhaan tiskipöytään. Olen kyllä aika tyytyväinen. Ei ole 60-luvun alkuperäisen tiskipöydän voittanutta. Isoa puutelistaa piti kyllä tehdä siitä sun tästä remontin jäljiltä. Kylpyhuoneessa esim. pyyhekoukut ei kanna keskikokoista pyyhettä huojumatta, yms. Kaikenmoista putkea ja johtoa ovat kait sen verran vetäneet, että katto on matalampi ja pieni kylppäri entistäkin pienempi myös pituudeltaan. Suihkutilakin on niin pieni, että en ei siihen nyt oikeastaan "täysikasvuinen" ihminen mahdu ainakaan ilman että pidättelee henkeään.

Mutta ihan kiva nähdä kättensä jälkeä, muutakin kun kirjaimia ruudulla. Sitten menin vielä yhden tutun luo iltakahveelle. Aina kun menen autolla yritän käydä jotakuta moikkaamassa.
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02
ViestiLähetetty: 12.03.2014 23:27
Internet täyttää 25 vuotta.
Herättää nostalgisia ajatuksia.

Ensimmäinen nettiromanssi:
Vihreä tekstinäyttö mustalla pohjalla.
Tekstin takana ihminen jota en sen kolmen vuoden aikana kertaakaan tavannut.
Minulla on vieläkin kaksi mapillista sitä kirjeenvaihtoa.
Minä olin muuttanut uudelle paikkakunnalle, hänellä oli erokriisi.

Email-yhteys poikaani joka oli muuttanut Tanskaan...

Oi niitä aikoja
ne palaa eivät enää milloinkaan.
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo
EdellinenSeuraava

Paluu kahvihuone

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron