Olipa päivä

Tänne kaikkinainen juttelu ja henkilöiden välinen keskustelu. Jos syntyy jotain vakavasti otettavaa, nosta se keskustelujen alueelle.

Viestit: 582
Liittynyt: 16.02.2014 14:12
ViestiLähetetty: 01.04.2014 07:58
Anne M kirjoitti:En kiireiltäni ehtinyt seurata keskusteluja Blogimetsässä. Mitä siellä tapahtui?
kysyy,
utelias.


Jaa-jaa. Eihän siellä mitään ihmeellistä. Näiden palstojen Majakka ja Perävaunu, Bror ja Kimmo vain kunnostautuivat tuttuun tapaansa. Kirjoitin avauksen "Elämää leivästä" ja veljekset katsoivat sen oikeaksi paikaksi keskustella "petolinnun perseistä".

Siis suunnilleen samaa kuin soittaa veljestä ovikelloa ja kyykistyä ja vääntää torttu veljesten kynnysmatolle, pyyhkiä takapuolensa matolla valmiiksi olleeseen kirjekuoreen ja poistua paikalta. Ja sitten vielä jälkeenpäin ihmetellä, mitäs pahaa me olemme tehneet ja outo juttu, että avaaja ottaa tuosta nokkiinsa.

Joltakin muulta palstalta olisi näiden "päivänsäteiden" kirjoittelu päättynyt kirjoitusoikeuden menetykseen, mutta eihän metsästä, kun vesselit pitävät sitäkin palstaa hengissä. Avaisivat Katsomusten tilalle omansa niin ehdottaisin sille nimeä "petolinnun perseestä". No, nämä ovat näiden uskovaisten ylläpitämät foorumit tällaisia kuin Jumala on ainoa ylläpitäjä.

Asia on muuten loppuunkäsitelty eikä sitä enää ole. Oppia siitä kyllä pyritään ottamaan.
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 459
Liittynyt: 14.02.2014 01:33
Paikkakunta: Hämeenlinna
ViestiLähetetty: 04.04.2014 00:22
Oli päivä juu.
Aamulla klo 9:ksi Hesaan Qumran-kurssille pitämään ryhmän kanssa meidän esitystä Qumranin ja Johanneksen suhteesta tällä kertaa. Sain taas vähän vinkkiäkin gradu-teemoihin.

Sitten välillä piti käydä kopioimassa loppuja matskuja, vähän vilkasta Kirkonkellaria ja iltapäivällä KEPA:n järjestämään Uganda-tapaamiseen. Homolaiesta oli puhe myös. Kaksikin ugandalaista miestä oli paikalla. Toinen KUA:n työntekijä Kampalassa. Oli siinä yksi iso pöydällinen porukkaa, jotka jotain Ugandan suunnalla touhuaa.

Sitten vielä takaisin kotiin ja naapurin tupperware-illan jälkimaininkeihin. Vitsit kun en edes tunne kylän naisia. Lopuksi piti vielä vähän vilkuilla Putin-ohjelmaa tv:ssa. Putinilla ja Musevenilla näyttää olevan aikalailla yhteisiäkin intressejä. Pyhä kristillinen perinne ainakin.

Huomisen voisi vaikka nukkua, jos nukuttaa.

Viestit: 582
Liittynyt: 16.02.2014 14:12
ViestiLähetetty: 05.04.2014 22:40
Olipa päivä. Netissä meni taas aikaa liikaakin, kun kevään etenemistä lintujen muuton suhteen haittasi kylmä väärästä suunnasta puhaltanut tuuli. Yksi kolmenkymmenen kurjen aura kuitenkin.

Hevospäivässä ei paljon nettikeskustelua ollut, vaikka pari tuhatta käyntiä oli parissa ketjussani.

Sen sijaan tuli melkein sellainen fiilis kuin töissä olisi ollut Ykin ketjussa "pimeyden powerista". Asiassahan se ketju ei pysynyt pätkääkään, mutta oli toisaalta hyväkin. En moiti ketään. Jokainen taaplaa tyylillään, josta korkeita pisteitä ei ollut tänään jaossa.

Huomenna on uusi päivä. Jos sää sallii aivan muualla kuin netissä.
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02
ViestiLähetetty: 06.04.2014 14:01
Äijä seisoo ikkunanääressä: "Minä näen sen!"
Mummeli tulee ikkunan luo: "En minä mitään näe"
Ä: "Täytyy olla uskoa siihen nennekuin voi nähdä"
M:" No mitä sinä sitten muka näet?"
Ä: "Näen että kevättä on ilmassa"
(Ruotsinkielisen radio-ohjelman mukaan)
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo

Viestit: 582
Liittynyt: 16.02.2014 14:12
ViestiLähetetty: 07.04.2014 22:30
Jaa-jaa. Melko tylsän päivän kukkanen tuli sitten kirkosta. Runopolku pääsiäisestä sinne nyt kelpaisi nimenomaan tähän uuteen mittaan tankoina.

Katselin näitä Katsomuksissä viimeistelemättä jääneitä luonnoksia ja oli todettava niiden olevan vähän liikaa "raamatunmukaisia eli uskovaisia". Kirkkoon ne ehkä kelpaisivat, mutta ei enää minulle. Monta saarnaa niissä on kyllä tiivistettyinä, mutta omakin panos pitäisi saada mukaan ja siihen ei ole oikein fiilistä.

Viestit: 582
Liittynyt: 16.02.2014 14:12
ViestiLähetetty: 08.04.2014 21:43
Aamulla törmäsin Hesarilla kultturisivuilla käsitteeseen kansallinen kaanon ja se sitten levisi mielikuvituksessani kuin Jokisen eväät aina kirjoitelmaksi saakka Blogimetsään.

Kommentteja se ei tietenkään herättänyt siksikään, kun siinä ei otettu kantaa minkään uskon puolesta mitään uskoa vastaan. Eipä tuosta väliä.

Lukijat näyttävät kuitenkin löytäneen minut tuoltakin. Kiva kuitenkin, että Bror väisti minua kansantanhuineen tuonne Hirnin Markun blogiin.
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02
ViestiLähetetty: 09.04.2014 12:01
Tuo yksilöllinen elämän kaanon on asia joka kuuluisi täälekin saitille. Meillä jokaisella on omamme,erilaisista aineksista koottu, painottuu eri kohtiin.
Tän erilaisuuksienen kanssa eläminen on minusta tämän saitin vahvuus. Paikka kuunnella toisia.

Blogimetsa on paras paikka silloin kun haluaa huutaa niin että metsä raikaa ja tanner tömäjää.
Siellä on vaikea pysähtyä kuuntelemaan toista.
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo

Viestit: 582
Liittynyt: 16.02.2014 14:12
ViestiLähetetty: 09.04.2014 13:43
Jaa-jaa. Toki olen tuota omaa yksilöllisen elämäni kaanonia tuonut esille näissä kahvihuoneenkin viesteissäni. Omaa kirjoittamistani muuallakin netissä olen pyrkinyt seuraamaan, en niinkään kommenttien kuin lukemisen perusteella. Jos ei kirjoituksia edes lueta, ei vuorovaikutustakaan synny.

Tuo blogimetsä on minulle ollut parempi paikka sen jälkeen, kun kirjoitin noists "petolinnuista" ja luonnon uskostakin. Lukijoitakin on ollut ( ehkä tyttäreni fb:ssä puffaamisen jälkeen?) enemmän kuin runoissani. Nämä lukijat tuskin ovat isostikaan rekisteröityneet.

Erilaisuuksien kanssa eläminen on arvokas taito elämässä. Mitä vilkkaampi nettipalsta on, sitä enemmän siinä ilmenee kielteisyyttä vuorovaikutuksen suhteen. Tämä tulee selvimmin esiin hengellisyyteen liittyvillä palstoilla, vaikka poliittisilla palstoilla luulisi sitä esiintyvän vielä enemmän. Netissä nämä ristiriidat vielä kärjistyvät, jos ja kun ihmiset eivät tunne luonnossa toisiaan.

Tuo viimeinen "kaanon-juttuni" tuli niin lehdestä äkkiä luettuna aiheena esille, että en välttämättä halunnut "huutaa" sitä minnekään. Keskustelen yleensä siellä, missä minun kanssani keskustellaan. Kaikkia en tuolla blogimetsässäkään varsinaisina KESKUSTELIJOINA pidä.

Viestit: 582
Liittynyt: 16.02.2014 14:12
ViestiLähetetty: 10.04.2014 22:05
Melko tyhjänpäiväinen päivä. Noita ihmisen arjen kaanoneita mietin. En ajatuksiani siitä kuitenkaan kirjannut. Äsken kuitenkin otin mukaan sieltä syvältä ihmisen visiot, unelmat näiden kaanonien rinnalle. Siitä toistaiseksi vain uskovaisen haiku

elämän ohje
ohjata unelmilla
tietä taivaaseen
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02
ViestiLähetetty: 11.04.2014 16:39
Unelmat ja painajaiset.
Mikä on niiden oikea suhde? Minulle unelmat ovat pakoa todelisuudesta, lepopaikoja. On tietysti varottava elämästä niissä liikka, voi päätyä suljetulle osastolle.
Kuva
Kyllä meidän on välillä todellisuuskin kohdattava.

Minulla on unelma omasta talosta, johon liittyisi suuret työtilat. Se on mahdoton unelma. Se tuskin valmistuisi elinaikanani. Ainakaan en ehtisi oppia asumaan pientlaossa. Ikäni olen asunut kerristaloissa jossa lumityöt, lämmitys ja pihamaa hoituvat ilman minua.

Niin jää jäljele pienet unelmat, ns. työni. Toteuttaa joitakin näkemyksiäni. Tämä foorumi on yksi niistä.
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo
EdellinenSeuraava

Paluu kahvihuone

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron