Tänne synnyinseutuni rauhaan olen palannut elettyäni välillä jenkeissä ja Helsingissä. Jenkeissä opiskellessani usko alkoi tulla minuun hitaasti mutta väistämättömästi. Nyt ihmettelen välillä, että onko se häviämässä yhtä väistämättömästi vai vaan muuttumassa. Yliopistoilla olen ikäni pyörinyt. Entiseltä elämältäni olen ekonomisti. Nyt luen teologiaa, varsinkin Paavaliin liittyen tavalla taikka toisella. Niistä kirjoittelen selvitelläkseni ajatuksianikin. Tulevaisuutta en osaa ajatella vaikka tyroksiinit ehkä on jo aika lähellä kohdallaan.
Minua häiritsee Raamatun väärinkäyttö, varsinkin naisia vastaan. Noita mietin, ja olen käynyt aikas monta kertaa Ugandassa opettamassa Raamattua vähän toisin, ja kerännyt tukea paikallisille naisille tehdä viikottaista Woman's Voice nimistä radio-ohjelmaa.. Se on kyllä ihme joka kerta, että ne rahat jostain tulevat. Aina se on yhtä hilkulla. Silloin aina totean, että Jumalan täytyy olla olemassa kuitenkin.
"Srk-yhteisö" on aina minulle kauhean vaikea viha-rakkaus-juttu, josta en vain pääse eroon. Nyt se on enemmän netissä. Täällä voi ajatella ilman hurskaita sanoja. Pikkaisen käyn kyllä välillä Tuomasmessussa keittämässä kahvia, mutta se siitä. Tuossa kuva eiliseltä päiväkävelyltä.