SOS Kuka Minä Olen

Tänne kirjoitat uusien keskustelujen avaukset.Se voi olla lyhytkin, vaikka "pääseekö koira taivaaseen". Se voi olla myös syvempi pohdiskelu kun haluat kokeilla miten ajatuksesi kantaa.

SOS Kuka Minä Olen

ViestiKirjoittaja lauri k e » 06.06.2014 17:34

Kun mereltä lähetetään SOS, Save Our Souls, ei sillä pappia kutsuta. :roll:

Opiskeluaikana jouduin tenttimään kaksi hyvin paksua fysiologian kirjaa. Ensimmäinen niistä kuvaili ihmisen toimintoja homeostaasin kannalta. Ihmisen keho hallitsee lukuisia hyvin monimutkaisia eri toimintojen vuorovaikutuksia pitääksen sisäisen tasapainon ja palautuakseen toimivaksi poikkeavista tilanteista.
Toinen oppikirja aloitti tarkastelemalla keskushermostoa, miten se ohjailee elimistön toimintoja ja käyttää niitä hyväkseen. Molemmat antoivat tarkan ja yhdenmukaisen kuvan elämän mekaniikasta ja kemiasta, mutta aivan eri lähtökohdista. Totuus ei aina ole yksiselitteinen.

Kumpikaan ei käsitellyt sielunelämää, se ei kuulu fysiologian piiriin. Fysiologia ei todellakaan ole koko ihminen. Sielunelämä taas on keskeinen aihe näillä foorumeilla. Pidetään kuitenkin mielessä että siinäkin samat faktat aukeavat eri tavoin näkökulmasta riippuen.

Aloitan teologian mallista:
Kuva
Ihminen on kuin ruukku, jossa on alimpana ruumis, sitten henki ja sielu on ylimpänä, ulottuen jopa elämän ulkopuolelle.

Sielu on aika epätarkka sana. Psykologia oli minun opiskeluaikanani sielutiedettä.
Tarkastellaan samaa termein kroppa, minä ja sielu. Kroppa on se jota fysiologia kuvaa. Kun joku läheinen on kuollut hänen kroppansa haudataan kirkollisin menoin. Jotakin hänen minästään on myös mennyt. Jäämme kaipaamaan häntä, hänen minäänsä. Hänen sielunsa osalta ihmisillä on eri käsityksia. Monet uskovat sen olevan kuolematon, ikuinen, jonka kohtalo ratkeaa vasta seuraavassa vaiheessa. Kuitenkin hänen minästään on siinäkin jotain mukana, saatamme uskoa jälleennäkemisen riemuun.

Gal. 2:20 Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Sielu, osa minuuttamme(?) voi siis ollajopa vaihtokelpoinen, kokonaan tai osittain.

Kuka minä siis olen? Omasta mielestäni olen vanha, parrakas ja mukava.
toisten mielestä olen itsepäinen, itseriittoinen omituinen änkyrä.

Törmäämme sanaan mieli. Se tunnen olevani, Se, joka minussa ajattelee tuntee ja tahtoo. Kyllä minä tiedän mitä ajattelen, vaikka jossakin tilanteessa ajattelen ristiriitaisestikin. Psykologiasta tiedämme että meillä on alitajunta, tietoisuutemme ulkopuolella oleva osa, joka voi olla eri mieltä tietoisen mieleni kanssa. Ennenkaikkea se on käsitellyt monia asioita paljon ennen kuin tulen niistä tietoisiksi. Sitten on vielä automatiikan kerros alitajuntaakin syvemmällä.

Tietoisuutemme, tietoinen minä on hämmästyttävän ohut kerros. Mielemme on kuin otsalamppu pimeällä. Mihin me sen suuntaamme, sen me havaitsemme.
Jos muusikko hetkenkään ajattelee sormiaan, soitto on hukassa. Hänen pitää suunnata mielensä musiikkiin ja antaa automatiikan huolehtia sormista. Hajamielinen prodessori on hajamielinen juuri siksi että hän suuntaa mielensä tutkimuksiinsa, eikä siksi näe arkielämän haasteita.

Tietoisuutemme ohuus on mitattukin, sen kaistaleveys on noin 40 bittiä sekunnissa. Samaan aikaan havaitsemme 11 miljoonaa bittiä sekunissa. Niista emme koskaan tule tietämään mitään. Tietoisuutemme ei ole kiinnostunut informaatiosta vaan merkityksistä. Se mikä suodattuu tietoisuuteemme asti on jo saanut merkityksen.
Siinä mielessä meillä ei ole vapaata tahtoa. Me elämme itse luotujen merkitysten maailmassa. Ateistin ja uskiksen maailma voi olla yhtä tosi, sisältää samat faktat, mutta tietoisuuteen tulevat erilaiset merkitykset.

Meidän elämämme, meidän maailmamme rakentuu sisällämme olevista aineksista.
pintamaalin voimme kenties valita. Kliinisesti ajatellen me jokainen elämme päämme sisällä olevassa virtuaalimaailmassa. Jos se on kohtuullisen samankaltainen ympäristössämme olevien maailman kanssa sitä ei pidetä epänormaalina.

Palataan tuohon ruukkumalliin. Teologit voivat vapaasti kiistellä noiden osien värityksestä ja ulottuvuuksista. Sen oleellinen virhe on että ne ajatellaan erillisiksi, jopa irrallaan ihmisestä oleviksi. Kuva vääristyy vielä pahemmin jos ajatellaan dualistisesti että ruumis on kokonaan Pahan vallassa ja sielu joissakin tapauksissa Jumalan. Ihmisen mieli, henki, on siinä välissä näiden riepoteltavana.

Ihminen on jakamaton kokonaisuus. Jos otat sielun irti, eteesi jää raato. Jos työnnät kropan komeroon, huoneeseen ei jää sielu eikä henki.

Markku Hirn ja Anne mikkola kiinnittivät huomiota siihen miten uskonnollinen merkitys tulee aina jonkin välittäjähenkilön tai-yhteisön kautta. Usko todella tulee kuulemisesta. Se antaa uden merkityksen samoille asioille. Välitysyhteisön tulkinnat siirtynevät aikalailla tiedostamattakin ihmiseen sinä totuutena. Antavat tavan hahmottaa ja käsitellä omia kokemuksia. (Anne Mikkola BM:ssä)
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo
Avatar
lauri k e
Ylläpitäjä
 
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02

Re: SOS Kuka Minä Olen

ViestiKirjoittaja Nipa J » 06.06.2014 18:14

lauri k e kirjoitti: Usko todella tulee kuulemisesta.


Mielenkiintoista. Vasta luin jostakin, että ellei ole pyhää henkeä, ei ole uskoakaan. Oma uskottoman taipaleeni päätyi lämpöpatteriuskoon, jonka välittäjänä oli ateisti-Tuomo. Siinä välittäjänä oli kuultu viesti "johonkin pitää uskoa" ja Tuomo uskoi vain muijaansa.

Toki ympäristö, siis siinä kuultu, voi vaikuttaa uskoon. Tuossa Pyhän Hengen uskossa tarkoitettiin kuitenkin vain kristinuskoa. Työväenluokalle valettiin aikanaan aivan toisenlaista uskoa erilaisissa kapinalauluissa, joissa terotettiin, " että työläisten pelastus olla voi vain työväenluokan työ". Mm.

kun ihminen ihminen on
ruokaa hän tarvitsee.
Loru herrojen vatsassa tunnu ei,
ei kylläiseksi se tee....

Samoin kuin kristillinen teologia luokitellaan tieteeksi marxismi-leninismikin, vaikka kumpikin on yhtä hataralla pohjalla kuin Väinämöinen ja Piika Pikkarainen Kalevalassa. Tutustui kolmen viikon ajan v. 1976 systeemiin, jolla Neuvostoliitossa kasvatettiin oman uskonnon tiedemiehiä päiväkodista yliopistoon. Kun Neuvostoliitto mureni, syntyi tyhjiö, joka tänäänkin on mitä on. Kiinassa taas nähdään, mitä maolaisuudesta on tullut.

No, niin. Kaikki on niinkuin on. Pelastuksella lyödään mynttiä, vaikka taivasten valtakunta on syytä saavuttaa jo eläessä,kuoltua se ei onnistu.
Nipa J
 
Viestit: 588
Liittynyt: 16.02.2014 14:12

Re: SOS Kuka Minä Olen

ViestiKirjoittaja Anne M » 06.06.2014 23:53

Apua SOS. Sanoin tosiaan noin, kun Markku jotenkin sai sanomaan. Voi hyvät hyssykät. Mikään ei jää sinulta huomaamatta.

Mä varmaan vahingossa viattomasti sanoin jotain tuollaista tiedostamattani kristologian luennolla kun professori virnistäen sanoi, että puhuin kuin suoraan joku liberaaliteologi, olisiko ollut itsensä Schleirmacher, tai joku noista pahiksista, jotka turmeli aidon kristinuskon joskus pari sataa vuotta sitten. Noita herroja en toki koskaan ole lukenut. Mulle jäi ihan mysteeriksi, että mikä sanomassani oikein oli tuollaista aitoa sydämestä tulevaa kerettiläisyyttä. Ehkä se liittyi johonkin tuollaiseen yhdistettynä historiallis-kriittisesti koulutettuun aivotoimintaan. Niinpä niin. Huomasin kyllä itsekin, että en enää ollenkaan kuunnellut Kärkkäistä samoilla aivoilla kuin 3 vuotta aiemmin. Niin se eskepeettien olematon yhteisö oli vaikuttanut, tai sitten te tai molemmat tietenkin. Kaipa siinä dogmatiikan professori sai aihetta pitää minua esimerkkinä noista.... noista .. mitä lie lipilaareja.

Lisättäköön tähän kuitenkin, että erilaisten yhteisöjen tai välittäjähenkilöiden tavat hahmottaa kokemaansa voivat silti olla oikein tai väärin, tai ainakin tilapäisiä tapoja tai vaiheita. Ei kommunismista seuraa samaa kuin kuin kristinuskosta, ja karismaaninen tulkintakin osoittautuu ennemmin tai myöhemmin riittämättömäksi tai pahasti puutteelliseksi, ja ehkä sakramenttimagiakin näkee pian loppunsa. Ehkä siitä tosin siirrytään sitten karismaniamagiaan tai johonkin mihin lie... semmoista se on. Mutta silti on totta ja väärää ja kristinuskoon taitaapi kuulua se matkanteko jotain kohti, vaikka erilaisia teitä pitkin. Eihän ihminen tietenkään sattumalta valitse välittäjähenkilöitään tai yhteisöjäänkään. Joku niissä tarttuu johonkin itsessä.

Tauno tuossa parannussaarnassaan Blogimetsässä minusta sanoitti tosi hyvin asian. Jäin itseasiassa miettimään, että oikeinko ihan itse todella uskoo noin, vai oliko se joku cocktail jolla puhuttiin rähisijöiden kieltä, tässä tapauksessa mm. minun. Samaa asiaa voi tosiaan myös valita katsoa eri näkökulmista. Ei niiden tarvitse olla toisiaan poissulkevia, kuten tuo fysiologiasi hyvin kuvaa.
Avatar
Anne M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 461
Liittynyt: 14.02.2014 01:33
Paikkakunta: Hämeenlinna

Re: SOS Kuka Minä Olen

ViestiKirjoittaja lauri k e » 07.06.2014 07:06

Eihän ihminen tietenkään sattumalta valitse välittäjähenkilöitään tai yhteisöjäänkään. Joku niissä tarttuu johonkin itsessä.


Jokin resonanssi siinä täytyy olla. Ei se muuten kolahda.
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo
Avatar
lauri k e
Ylläpitäjä
 
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02

Re: SOS Kuka Minä Olen

ViestiKirjoittaja Nipa J » 07.06.2014 07:56

Jaa-jaa. Itse kyllä valitsin uskoni välittäjähenkilöksi ateisti-Tuomon. En ole miettinyt oliko valintani uskon- vai tiedonvarainen. Tuomo oli kuitenkin jutuissaan ryhmän hengellisin ihminen. Ja siksi toiseksi, ei olisi uskonut, tietämisestä puhumattakaan, että lämpöpatteri paljastuisi jossain vaiheessa jonkinlaiseksi Jeesukseksi, kapinapäälliköksi tosin.
Nipa J
 
Viestit: 588
Liittynyt: 16.02.2014 14:12

Re: SOS Kuka Minä Olen

ViestiKirjoittaja lauri k e » 07.06.2014 08:26

Taisi tuo Ateisti-Tuomo, ryhmän hengellisin ihminen, olla myös ryhmän inhimmillisin henkilö, ellen väärin arvaa.
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo
Avatar
lauri k e
Ylläpitäjä
 
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02

Re: SOS Kuka Minä Olen

ViestiKirjoittaja Nipa J » 07.06.2014 08:44

lauri k e kirjoitti:aisi tuo Ateisti-Tuomo, ryhmän hengellisin ihminen, olla myös ryhmän inhimmillisin henkilö, ellen väärin arvaa.


Näinhän se oli. Mihinkään jumaliin ei Tuomo uskonut, mutta on ollut kaikkein "lähimmäisenrakkain" ihminen, jonka olen koskaan tavannut. Tuomon tunnuslauseita oli: "kaikki hyvä, jonka on joskus saanut, on annettava myös muille".

Ns. kahdennentoista askeleen työssä (lähetyksessä) Tuomo oli parhaimmillaan kaduilla ja kapakoissakin. Siitäkin Tuomo varoitti: "älkää koskaan yrittäkö kulkea minun saappaissani, sillä siitä voi tulla noutaja. Jokaisella on oma tiensä - päivä kerrallaan."
Nipa J
 
Viestit: 588
Liittynyt: 16.02.2014 14:12

Re: SOS Kuka Minä Olen

ViestiKirjoittaja TeeJii » 07.06.2014 10:12

Mää vähän ihmettelen, ...

Ihmisen suurin viisaus on sormenpäissä ja jalkapohjissa. Tähän jotopäätelmään olen omassa ymmärryksessäni ajautunut. Ajatus siitä, että henki ja sielu olisivat jotenkin kehosta erillinen ilmiö, tuntuu oudolta. Ei ainakaan minun minuudessani ole mitään niin ainutlaatuista, että se kannattasi kuoleman jälkeen sulkea pulloon ilman erillistä ylösnousemusruumista.
TeeJii
 
Viestit: 42
Liittynyt: 11.04.2014 19:01

Re: SOS Kuka Minä Olen

ViestiKirjoittaja lauri k e » 07.06.2014 12:03

Sormenpäiden viisaus on minulle, käsityöläiselle, tuttua. Ajatus jalkapohjien viisaudesta on etäisempi.
ilman erillistä ylösnousemusruumista
särähtää korvaan tuo erillisyys. Jos ylösnousemus on,
sen mielestäni täytyy olla uskontunnustuksen mukainen ruumiin ylösnousemus. Ei mitään erillistä uutta pakkausmateriaalia sielulle.

Sellainen taivaskäsitys että siellä olemme täsmälleen samanlaisia mutta täydellisiä on kovin ristiriitainen.
- - -
Luterilaisuus tähdentää vapaata tahtoa
ja sen nöyrää katumista
Markku Viitasalo
Avatar
lauri k e
Ylläpitäjä
 
Viestit: 243
Liittynyt: 14.02.2014 00:02

Re: SOS Kuka Minä Olen

ViestiKirjoittaja Nipa J » 07.06.2014 12:06

TeeJii kirjoitti: Ei ainakaan minun minuudessani ole mitään niin ainutlaatuista, että se kannattasi kuoleman jälkeen sulkea pulloon ilman erillistä ylösnousemusruumista.


Minuus muuttuu maaksi, mutta sielu voi vaeltaa. Rautavaaran Tapsa lauloi joskus "sä mistä tulet, minne menet, taivas yksin ties. On taipaleella reissumies (= sielu ). Iso-B puhuu noissa jutuissaan, kuinka ihminen ( = sielu ) kehittyy koko ajan vaelluksellaan miljoonien vuosien taakse ja on koko ajan parempi.

Partisaanivalssissakin on yksi kaunis säe: "joskus peltomaille kulje, Hyväellen tähkäpää, kätes hellään lämpöön sulje. Siinä jatkan elämää".
Nipa J
 
Viestit: 588
Liittynyt: 16.02.2014 14:12

Seuraava

Paluu keskustelut

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron