Paluuta luonnon hengellisyyteen

Tänne kirjoitat uusien keskustelujen avaukset.Se voi olla lyhytkin, vaikka "pääseekö koira taivaaseen". Se voi olla myös syvempi pohdiskelu kun haluat kokeilla miten ajatuksesi kantaa.

Paluuta luonnon hengellisyyteen

ViestiKirjoittaja Nipa J » 03.04.2014 19:13

Retkeilin tämän foorumin alussa luonnon hengellisyydessä. Pääsemättä muutamassa viestissä puusta pitkään. Pientä dialogin tapailuakin oli siinä Annen kanssa, mutta mitään yhteistä säveltä ei löydetty. Ei sitä aiheeseen pannuilla vähillä eväillä oikein haettukaan. Tästä tikusta kuitenkin etsin asiaa uudelleen luonnon ja ihmisenkin hengellisyyteen.

Kun asiaa hiukan edelliskertaista poikkeavasta näkökulmasta lähestyy, eiköhän sekä luonnon että ihmisenkin hengellisyys kumpua samasta lähteestä, niitä ympäröivästä elämästä. Luomiskertomuksesta olen käsittänyt Jumalan luoneen ensiksi luonnon ja sitten ihmisen omaksi kuvakseen ja luomakunnan kruunuksi.

Raamattu ei kuitenkaan kerro muuta kuin, että ihminen luotiin paratiisiin ja paratiisissahan hän oli kaikkineen tarpeineen osa luontoa. Mutta sitten kävi hassusti syntiinlankeemuksessa ja ihminen potkaistiin pihalle paratiisista ja siitä luonnosta, johon kuva oli luotu. Otsansa hiessä hänen tästä lähtien piti leipänsä syömän ja muitakin sanktioita tuli harjakaisiksi.

Miten tässä rytäkässä kävi ihmisen ja luonnon hengellisyydelle, sitä ei tarina kerro. Ei edes sitä, voiko ihminen olla uudessa luonnossaan hengellinen eikä sitäkään onko luonto hengellinen ilman ihmistä. Joka tapauksessa ihminen oli edelleen Jumalan kuva, kun savenvalaja ei heittänyt koko hökötystä roskiin.

Aukkoja hengellisyyden suhteen jäi ihmisenkin kohdalla aika ammottavia. Luonnon hengellisyydestähän ei tässä opuksessa puhuta juuri mitään muuten kuin ehkä joissakin sivulauseissa. Joka tapauksessa Jumala alkoi toteuttaa uutta suunnitelmaa, jonka hengellisyys sai kruununsa ristillä ja ylösnousemuksessa.

Kertooko Jumalan suunnitelma ja sen toteuttaminen kuitenkaan ihmisen hengellisyydestä ja sen ulottuvuudesta kaiken, vaikka kristillisyydestä paljon ja aika tyhjentävästi kertookin. Soraääniäkin toki on ja muutakin ihmisen hengellisyyttä maapallon väestöstä selkeällä enemmistöllä. Vielä jää avoimeksi ihmisen hengellisyyden vaikutukset luonnossa.

Ja sitten on se koko luonnon hengellisyys, jossa ihmiselläkin on huomattava osuutensa. Ainakin inhimillisesti katsoen. Tähänkin vielä palaan. Täällä tai jossakin muualla.
Nipa J
 
Viestit: 588
Liittynyt: 16.02.2014 14:12

Re: Paluuta luonnon hengellisyyteen

ViestiKirjoittaja Anne M » 04.04.2014 13:03

Joka tapauksessa Jumala alkoi toteuttaa uutta suunnitelmaa, jonka hengellisyys sai kruununsa ristillä ja ylösnousemuksessa.

Kertooko Jumalan suunnitelma ja sen toteuttaminen kuitenkaan ihmisen hengellisyydestä ja sen ulottuvuudesta kaiken,

Mitä sinä ajattelet että Jumalan suunnitelma ja sen toteuttaminen kertoo ihmisen hengellisyydestä? Vai ymmärränkö noita lauseitasi oikein, jos ymmärrän sinun sanovan, että se kertoo?
Avatar
Anne M
Ylläpitäjä
 
Viestit: 461
Liittynyt: 14.02.2014 01:33
Paikkakunta: Hämeenlinna

Re: Paluuta luonnon hengellisyyteen

ViestiKirjoittaja Nipa J » 04.04.2014 13:40

Niin, Anne. Kertoiko Jumalan suunnitelma ihmisen hengellisyydestä ka sen ulottuvuuksista kaiken.? Eihän se sinänsä välttämättä kertonut siitä kuin hyvin vähän tai ollenkaan. Joka tapauksessa se sovitti tietä takaisin paratiisiin ( = taivaan iloihin ) niille, jotka siihen uskoivat ja joiden tehtävä oli saattaa tätä sanomaa ”ylitse merten ja maan”.

Vähän epäselvästi ja turhasti rönsyillen tämän Jumalan suunnitelman tässä hengellisyyden yhteydessä esiin toin. Jaa – tai voihan se siihenkin liittyä, jos ihminen pelastumisellaan halutaan liittää paluuseen luontoon, eräänlaista luvattua maata sekin tai Nooan arkkia. Tuo Ykin tuolla metsässä lanseeraama ”pimeyden poweri” herätti sekin uudenkin ajatuksen.

Joten ans kattoo, pitää tässä koota ensin joitakin omiakin ajatuksia ennenkuin jotakin jatkaa. Vähän hakusessa edes tutkivasta journalismista oli avattu tajunnan virta. Missään tapauksessa mihinkään opinnäytteisiin tämä johdanto ei kelpaisi.

Joillakin kirjoittajakursseillani olisin joskus luokitellut tämän kuulustelupöytäkirjajournalismiksi. Siinäkin oli aikanaan pidettävä mielessä, kenelle puhui.
Nipa J
 
Viestit: 588
Liittynyt: 16.02.2014 14:12

Re: Paluuta luonnon hengellisyyteen

ViestiKirjoittaja Juige » 11.04.2014 17:15

Huomasinkin juuri että olen ollut rekisteröitymiseni jälkeen 1,5 kk poissa täältä foorumilta. Noh, nyt palasin varmaan jonkun kiusaksikin. :lol:

Mutta mielenkiintoinen aihe, Nipa. Vaikea kuitenkin käsittää/käsitellä aihetta/kirjoitustasi sen enempää kun ei tiedä mitä "luonnon hengellisyydellä" tarkoitat, sehän voi tarkoittaa melkein mitä vaan puhujasta riippuen. Tarkoitatko sillä kenties sitä että luonnolla (eläimillä, kasveilla ym) on yhteys Jumalaan, vai sitä että luontokappaleet ovat jonkinlaisia jumal-olentoja tai luonnossa on jotain jumalallista kuten monissa luonnonuskonnoissa uskotaan, vai jotain ihan muuta?
Juige
 
Viestit: 10
Liittynyt: 24.02.2014 20:58

Re: Paluuta luonnon hengellisyyteen

ViestiKirjoittaja Nipa J » 11.04.2014 17:56

Jaa-jaa, juige. Vaikea aihe luonnon hengellisyys ilman muuta on. Niinkuin tuossa sanoinkin, en ole päässyt asiassa puusta pitkään niin, että voisin yhteismitallisesti määrittää tämän lukijoilleni. Edes sen mitä siitä itse ajattelen.

Omaa luonnon hengellisyyttä olen kokenut liikkuessa luonnossa. Paljon olen niistä hetkistä kirjoittanut runojakin. Tiedän näiden samojen vaeltajien kuin minä kokeneen jotakin vähinttään samansuuntaista kuin minä, vaikka he eivät ole runoja kirjoittaneetkaan. Ja kuitenkin luonnon hengellisyydestä ( ja hengettömyydestäkin ) on yhtä monta mieltä kuin miestäkin – tai naista.

Luonnon hengellisyyttä ei voi kuitenkaan kokea muualla kuin luonnossa. Luonto on luojansa luomus ja ihminen luotiin viimeksi luojansa kuvaksi. Miten muuttui ihmisen suhde luontoon, kun hän ”sai potkut” paratiisista, olisi kiehtova, mutta vaikea aihe käsitellä, samoin kuin se kuinka hengellisesti luonto elää ilman ihmistä.

Paratiisin ihmiselle luonto oli varmaan sama kuin jumala ja näin ovat monet luonnonkansat ottaneet jumalansa luonnosta hyvin monelta taholtakin. Ne jotka eivät ole syntiinlankeemuksesta kuulleetkaan. Synnin monien elämään ovat ensimmäisen kerran tuoneet lähetyssaarnaajat niin hyvässä kuin pahassa. Tuomatta mitään konkreettista tilalle.

Miten sitten luonto elää omaa hengellisyyttään? Sitä ei mieti kukaan muu kuin ihminen. Hyvin tarkoituksenmukaista luonnon kiertokulku kuitenkin on. Luontoa pitää tasapainossa se itse – ellei ihminen sen tasapainoa järkytä.
Nipa J
 
Viestit: 588
Liittynyt: 16.02.2014 14:12


Paluu keskustelut

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa

cron