Kylmä pohjoistuuli on vaimentanut lintumaailman aika tehokkaasti. Kymmenen kilsan metsätielenkillä kohtasin sentään pari metsäjänistä ja jokusen pyyn. Kuusikoissa tiaiset ääntelivät harvakseltaan. Tässä mökkirannassa parin sadan metrin päässä on laulujoutsenen pesä. Eivät ole vielä tänään näyttäytyneet. Ovat kai jo haudontapuuhissa. Pihapiirissä liikuskelee kolmen lajin rastaita. Sinitiainen lienee jo aloittanut perhepuuhat, mutta talitinit vasta näyttäisivät haeskelevan asumusta. Kirjosieppoja olen kovasti odotellut, mutta eipä ole vielä näkynyt eikä kuulunut. Voi olla, että joku noista tinttipariskunnista saa pakata kapsäkkinsä sitten, kun siepot saapuvat. Vesilinnuista paikalla ovat ainakin sinisorsat, tavit ja telkät. Rantasipikin asettuu vähitellen reviirilleen. Merikotkien säännölliset ylilennot aiheuttavat aina pientä säpinää. Punarinta ja peippo ovat varmasti äänessä iltasella.
Tuota Annen viimeistä lintukuvaa äsken katselin. Kiinnitin huomioni harmaaseen selkään, punaruskeaan niskaan, alavatsan pilkkuihin sekä kellertävään nokkaan. Rinnassa näkyy okranväriä (tai auringon punerrusta). Pyrstöstä ei oikein ota selvää..., mutta muuten habitus tuo jotain mieleen. En ole mikään ornitologi saatikka bongari, mutta rohkenen heittää (täysin valistumattoman) arvelun: Voisiko tuossa istuskella (yleensä tämä laji mieluummin hypähtelee maassa) sympaattinen Turdus Pilaris -lajin yksilö
? Ehdotukseni saa vapaasti ampua alas