Alkoholitaloutta

Tänne vaikkapa talouden etiikkaa, tulevaisuutta tai politiikkaa yms koskevat keskustelut
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 459
Liittynyt: 14.02.2014 01:33
Paikkakunta: Hämeenlinna
ViestiLähetetty: 30.06.2014 00:52
Yhtä taloustieteen peruslakia kutsutaan kysynnän laiksi. Sen voi kuka hyvänsä havaita empiirisesti ilman talousteoriaakin. Kysynnän laki sanoo, että kun hyödykkeen tai palvelun hinta nousee muiden muuttujien pysyessä ennallaan, tuon hyödykkeen kysytty määrä vähenee.

Oikeastaan ekonomistit eivät ole löytäneet varmaa poikkeusta tähän sääntöön. On esitetty, että satoja vuosia sitten nälänhädän aikana kysynnän laki ei olisi pätenyt perunoihin. Silloin perunoiden hinnan noususta seurasi perunoiden kysynnän nousu. Tästäkään ei olla tosin aivan varmoja. Poikkeus on selitettävissä niin, että hinnan nousun takia jouduttiin syömään entistä enemmän perunaa, kun muuhun ei ollut varaa

Harjoitustehtävät

Joku suomalainen taho (mikä?) on arvioinut, että alkoholi aiheuttaa vuosittain 8 miljardin (?) kustannukset kansantaloudelle. Oletetaan, että hallitus päättää vähentää valtion velkaa ja kustannuksia tarttumalla tähän menoerään säästääkseen kalliissa syöpähoidoissa, maksakirroosien hoidossa, turvakodeissa, FAS-lasten hoidossa, menetetyissä työtunneissa jne. Hallitus päättää nostaa alkoholiveroa niin, että alkoholin kuluttajahinta nousee Suomessa keskimäärin 5 prosenttia.

Tässä tehtävässä mietitään miten voit alla olevien tutkimustulosten avulla arvioida veronkorotuksen tavoitteiden toteutumista.

Tilastollisin menetelmin tuloista ja kulutusmenoista estimoituja joustoja (lähde: Petri Soppi, ”Elintarvikkeiden ja ravintolapalvelujen kysyntä Suomessa”, PTT:n työpapereita 84, 2006)


Hintajousto (1. luku) ja tulojousto (2.luku)

Elintarvikkeet -0,36 0,78
Liha -0,80 1,20
Kala -0,81 1,38
Leipä -0,77 0,82
Vihan. ja hedelmät -0,96 1,18
Kahvi, tee, kaakao -0,42 0,58
Muna, maito, juusto -0,47 0.66
Virvoitusjuomat -0,85 1,39
Ravintolapalvelut -0,84 1,30
Alkoholi -0,59 1,04

Näistä ryhmistä pienin hintajousto on elintarvikkeiden ryhmällä kokonaisuutena. Elintarvikkeiden hinnan noustessa yhden prosentin, niiden kysyntä laskee vain 0,36 prosenttia.

Tehtävä 1. Miten selittäisit eri tuotteiden hintajoustojen suuruuksien vaihtelua?
Alkoholin kysyntä, kuten muidenkin elintarvikkeiden on kokonaisuutena joustamatonta (jousto on itseisarvoltaan ykköstä pienempi). Se tarkoittaa sitä, että hinnan noustessa kysytty määrä vähenee, mutta niin vähän, että alkoholiin kulutettu rahamäärä silti nousee.

Anne kysyy alkoholiasiantuntijoilta, kun ei tiedä:
Onko niin, että alkoholiriippuvaiset ovat köyhempiä ja tämä merkitsee käytännössä, että heillä ei ole enää varaa ruokaan kun suurempi osa tuloista menee alkoholiin? Eli onko veronkorotus köyhiä syrjivä? Vai onko päinvastoin niin, että alkoholiriippuvuus on yhtälailla tai enemmänkin rikkaiden vaiva?

Tehtävä 2. Miten paljon veronkorotus vähentäisi puhtaan alkoholin kulutusta Suomessa? Olisiko vaikutus toivotun suuntainen?

Vastaus: Tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida, että 5 prosentin alkoholin hinnan nousu vähentäisi puhtaan alkoholin kulutusta Suomessa 0,59*5 prosenttia eli 2,95 prosenttia. Sillä olisi vaikutuksia terveyteen joka tapauksessa, sillä on havaittu, että jo pienikin lisäalkoholinkulutus varsinkin naisilla lisää sairastumisriskiä.

Tehtävä 3. Akateemiset Viininmaistelijat ry rustaa lausunnon, jossa pidetään alkoholiveron yleistä korotusta huonona ratkaisuna, ja todetaan, että vero kohdentuisi tehokkaammin, jos se koskisi vain väkeviä alkoholijuomia.

Ministeriön virkamies katsoo Jouni Vihmon tutkimusta, jossa on estimoitu alkoholijuomien hintajoustoja juomaluokittain. Siinä on raportoitu myös juomalajien välisiä ristijoustoja. Jos esimerkiksi väkevien juomien hinta nousee yhdellä prosentilla, viinien kysyntä nousee 0,52 prosenttia, ja oluen kysyntä 0,25 prosenttia. Vastaavasti viinin hinnan nousu alentaa viinien kysyntää 1,32 prosenttia jne.
Mitä virkamies voi tästä taulukosta päätellä?

----- Taulukko kuva Blogimetsän puolella. Ei siirtynyt, mutta ehkä ei tarpeenkaan.
Lähde: Jouni Vihmo. Alkoholijuomien hintajoustot Suomessa vuosina 1995-2004, Yhteiskuntapolitiikka 2006:1.

Vastaus: Väkeviin juomiin kohdistunut vero vähentäisi tosin selkeästi väkevien juomien kulutusta mutta lisäisi puolestaan viinien ja oluen kulutusta. Itse asiassa vain yhteen juomatyyppiin kohdistuva vero vähentäisi eniten ko. juomatyypin kulutusta, jos se kohdistettaisiin juuri viineihin. Viinien kulutuksen hintajousto on kaikista suurin. Pelkästään väkevien juomien veron nostaminen lisäisi viinien kulutusta, sillä varsinkin väkevät juomat ja viinit ovat kuluttajille toisiaan korvaavia tuotteita.

Tehtävä 4. Onko järkevää kohdentaa alkoholivero alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämiseksi nimenomaan väkeviin juomiin ja viineihin, joiden kysynnän hintajoustot oman hinnan suhteen ovat suurimmat?

Tämän pohtimiseksi haluat ehkä tietää, miten paljon suomalaiset kuluttava eri juomatyyppejä. Jos suomalaiset juovat alkoholinsa lähes yksinomaan oluena, ehkä vero kannattaakin kohdistaa olueen väkevämpien juomien sijaan siitäkin huolimatta, että hintajousto on oluella pienin.

Etsi Pohjoismaisesta alkoholitilastosta (käytä googlea) vastauksia näihin kysymyksiin. Sieltä löydät myös tietoa siitä, paljonko Suomessa valtio saa verotuloja alkoholiveroista yhteensä. Onko mahdollista, että veronkorotus vähentää kulutusta niin paljon, että verotulot vähenevät enemmän kuin alkoholihaittojen vähenemisestä saatavat säästöt? Miten arvioisit tätä, jos oletetaan – ehkä epärealistisesti - että alkoholin sallittu yksityinen tuonti omaan käyttöön mm. Virosta ei ole niin suurta, että se vaikuttaisi ratkaisevasti tulokseen. Lisäksi sinulla on käytössäsi asiantuntijoiden arvio alkoholin haittojen vuosittaisista 8 miljardin kokonaiskustannuksista Suomessa.

Miten kohdistaisit veron ja miksi jos olisit asiasta päättävä ministeri ja sinun olisi tehtävä päätös tässä harjoituksessa saamiesi tietojen varassa? Mitä lisätietoa haluaisit kenties hankkia päätöksenteon tueksi?
Avatar
Ylläpitäjä
Viestit: 459
Liittynyt: 14.02.2014 01:33
Paikkakunta: Hämeenlinna
ViestiLähetetty: 30.06.2014 00:58
Voisitko TeeJii muistuttaa missä blogissa me keskusteltiin näistä, ettei tarvitsisi surfata kaikkea läpi - jos muistat. Muistikuvani kokonaiskuluista oli 8 miljardia, mutta google löytää alla olevaa.

Tuossa tekstissä oli jotain kysymyksiä, mihin olisi kiva saada jotain ajatuksellista otetta tai kokonaiskuvaa. Jotkut nimittäin väittävät, että alkoholin verottaminen on sama kuin köyhien köyhdyttäminen, eli tulonsiirtoja köyhiltä rikkaille. Mitä siihen sanoisit?

Voisiko tuota sun mielestä lähestyä jotenkin näin noin itse substanssin kannalta? Siis nämä olisivat ihan ekoja harjoituksia. Tietysti luennolla käydään läpi ensin kysyntäkäyrät ja joustot. Yritän siis miettiä harjoituksia niin, että niihin tulisi joku sisällöllinen henki tämän asian kautta, sen sijaan että kyse on vaan jostain pitsasta ja kokiksesta tms. Tämän kautta voi ehkä käsitellä monia teemoja. Vielä en ole lukenut pitkälle itse käsiteltävää oppikirjaa, mutta ajattelin rustata näitä harjoituksia lukiessani.

Googlella:
Helsingin Sanomat 15.5.2011
Alkoholin aiheuttamien haittojen välittömät kulut vievät arvioiden mukaan verorahoja vuosittain noin miljardin euron verran. Se on suunnilleen yhtä suuri summa kuin Kelan maksamat työttömyysturvaetuudet vuodessa. Lapsilisiin kuluu noin 1,4 miljardia euroa. Koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä (Hus) kaikkine sairaaloineen pyöritetään vuoden ajan noin 1,5 miljardilla eurolla.

Kun mukaan luetaan alkoholihaittojen välilliset kustannukset, summa kasvaa eri laskentatavoilla 3,5–6 miljardiin euroon vuodessa. Kelan tilastot osoittavat, että kaikkia sairausvakuutuksen korvauksia päivärahoineen ja hoitokuluineen maksetaan vuodessa vajaat 4 miljardia euroa.

Suomen sairaaloissa hoidetaan vuosittain yli 15 000:ta ihmistä alkoholin aiheuttamien sairauksien tai tapaturmien vuoksi. Hoitopäiviä kertyy yhteensä yli 200 000.

Noin 2 000 ihmistä vuodessa kuolee suoranaisesti alkoholin takia. Lisäksi se on mukana noin tuhannessa muussa kuolemassa.

Alkoholin verotus, saatavuus ja mainonta vaikuttavat kulutukseen. Tulevalta hallitukselta odotetaankin ohjelmaa, jolla alkoholin aiheuttamat haitat saataisiin vähenemään.


Ja tänä vuonna:
http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Sivut/Alkoholi_ja_tyokyky_-_helppo_yhtalo.aspx
Kokonaiskulutus määrää haitat.
Ja tuossa näyttäisi olevan arvio jossain 6 miljardissa. Hyviä tapoja suhteuttaa muihin valtion menoihin.
Missään muussa Pohjoismassa alkoholiin ei kuolla niin paljon kuin Suomessa. Luvut näyttävät olevan moninkertaisia.

Paluu yhteiskunnalllista

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron