Olipa päivä

[Anne M]

Tervetuloa ja tervehdys Jukka K. Taidat sitten tuntea meitä aika hyvin jo kuuluisan BB-talon ajalta. Hurjaa. Hieno juttu, että uskaltauduit joukkoomme ihan näkyvässä muodossa.

[jukka k]

Menneisyyden majatalo (?)... Siitä lähtien

[Anne M]

Menneisyyden majatalo (?)... Siitä lähtien

Apua, siis tarkoitat että ihan alusta asti, kun lähdin Taunon ja Brorin kanssa matkalle??
Ainakin tuo oli aika alussa. Montakohan vuotta siitä jo onkaan...

No miltäs tuntuu nyt ilmaantua itse shown keskelle ja alkaa keskustella virtuaalihahmojen kanssa? Enpä osaa noin päin tuntemuksia edes kuvitella.

[jukka k]

No miltäs tuntuu nyt ilmaantua itse shown keskelle ja alkaa keskustella virtuaalihahmojen kanssa? Enpä osaa noin päin tuntemuksia edes kuvitella.

Huomenta!

En ole ajatellut teitä virtuaalihahmoina vaan ihan oikeina, fiksuina ja ajattelevina ihmisinä. Arvostan! Shown keskellä en oikein viihdy, vaikka ihmisten kanssa lähes päivittäin työssänikin toimin. Netissä en ole koskaan keskustellut lukuunottamatta lyhyitä fb-kommentteja. Muistelen, että Kotimaassa jotkut olivat aikoinaan huolissaan siitä, että mahdolliset ulkopuoliset lukijat voivat saada tietyistä jutuista huonoja vaikutteita tai vääränlaisia ajatusmalleja. Vähän hymyilytti. Lievää huonoa omaatuntoa olen toisinaan potenut, kun joskus aika pienenkin piirin keskusteluja olen seurannut. "Salakuuntelua?" Jos olisi nappi, jota painamalla voisi ilmaista läsnäolonsa, olisin sen tehnyt. No nytpä tuli tänne hypättyä. Näillä foorumeilla on ihmisiä, joiden ajatusmaailma menee aikaslailla yksiin omani kanssa. Sillä perusteellahan ihminen seuransa/seurakuntansa valitsee. Mutta eipä mulla taida mitään mullistavaa annettavaa olla. Enempi tulee arkisten asioiden kanssa kipuiltua. Kun on hiljaisempia hetkiä, yleensä iltamyöhään, on hyvä hetki rauhoittua näiden ajatusten ääreen.

Ensi viikolla otan takapakkia kevääseen, jonka etenemistä ehtii harmittavan vähän seurata. Pohjoisen lumille on lupailtu aurinkoista ja kirpeää pakkassäätä. Aamukahvittelun lomassa pitäisi laittaa pesukone pyörimään ja alkaa etsiskellä talvikamoja, joita ei taas hetkeen ole täällä tarvittu. Reilun kuukauden päästä alkaakin vähitellen jo mökkikausi.

[Anne M]

vaan ihan oikeina, fiksuina ja ajattelevina ihmisinä.

Joo ollaan me tietysti fiksuja ja oikeita ihmisiä kaikki. En mä sitä tarkottanut kieltää Oppineitakin. Paitsi että Niilo luulee olevansa oppimaton. Väärässä siinäkin tietenkin. Vakavasti ottaen kovin mukava kuulla, että olet keskustelujamme seurannut tai että joku on.

Toivottavasti uskaltaudut jatkossakin kirjoittamaan, että tulemme myös sinun ajatuksiasi tuntemaan. Kun sanot ajattelevasi samansuuntaisesti, niin mietin, että liekö viittaat näihin "kirkollista dogmaa tai kirkkokritiikkiä" koskeviin pohdintoihin mitä on käyty jo sieltä aikojen alusta vai johonkin muuhun.

[jukka k]

liekö viittaat näihin "kirkollista dogmaa tai kirkkokritiikkiä" koskeviin pohdintoihin mitä on käyty jo sieltä aikojen alusta vai johonkin muuhun.

Täytyypä hetimiten rehellisesti tunnustaa, ettei minulla ole kovinkaan syvällistä tietämystä opillisista kysymyksistä. Miten lie tuon sivistyksenkään kanssa... En pidä itseäni kristittynä, joskaan en ateistina tai uskonnottomanakaan. Aika paha on tältä pohjalta vankkoja omia mielipiteitä noista asioista muodostaa.

Nuorena poikana olin tiiviisti mukana vapaakirkollisessa seurakunnassa, vaikka vanhempani eivät uskovaisia olleetkaan. Osittain sieltä kai tämä "etsiskely" juontaa juurensa.

Silloin aikojen alussa, reilu kolme vuotta sitten (ja siitä lähtien), taisi asiapuolen lisäksi kolahtaa se tapa, miten näistä keskustelitte.

[Nipa J]

Tänään yötä vasten linnulle

Tänään sydämeni
linnun rinnassa
lennossa vapauteen
kevein siivin.

Tänään lintu lauloi
kuin tuuli metsässä,
oli läsnä kaukana
surussa kuin matka.

[lauri k e]

Olipa aamu, loppupäivästä en vielä tiedä-

Minulla oli tapaaminen klo 9 noin 30 km päässä. Olin jo illalla printanut kartasta ajo-ohjeen. SAmalla reissulla voisin sitten hoitaa Salossa kirjastoasiat. Niin laitoin kirjat kassiin ja ajo-ohjeen.

Sitten ajoin auton ulos tallista ja huomasin että kassi on kotona eteisessä. Äkkiä hakemaan. Yläoven lukko oli jumissa, en päässyt kotiin. Kahdella eri avaimella yritin. Sitten hain naapurin apuun. Ei hänenkään yleisavain avannut. Suihkutti öljyäkin lukkoon. Ei auttanut.

Lähdettävä oli tapaamiseen. Siinä ajaessa mietin miten päivä sujuu kun en pääse kotiin ja olen aika vähissä vaatteissa liikkeellä. Pitää soittaa lukkoseppä. Pitäisi asentaa oveen toinen lukko että ainakin jomman kumman saisi aina auki .

Tapaaminen oli lyhyt, palasin kotiin. Tällä välin oli öjy tehnyt tehtävänsä ja pääsin kotiini.

Lopun päivää olen tuottanut materiaalia nettiin. Se on tuskallista kun tässä iässä en jaksa keskittyä montaa tuntia kerrallaan. Poden katkokävelyä ja nyt myös katkoajattelua.

[Nipa J]

Tuttua huttua itsellenikin tuossa Laurin "olipa päivässä". Katkoiksihan tämä olemassaolo on mennyt tällä elämän jatkoajalla. Päivä kerrallaankin tuntuu joskus turhan pitkältä, vaikka suorituspaineita ei tule nää muualta, mutta joskus niitä ottaa aivan omasta takaa.

Huomenna en ole täällä "olipa päivää" kirjoittamassa, kun olen Meilahden kolmiosairaalassa tutkimuksissa. Kuinka kauan on vähän auki, parhaassa tapauksessa kuitenkin vain vuorokauden. Elämä vaatii verojaan.

Turhan dramaattisia runoja pyörii mielessä. Jääköön aamukahveille, jos pyörii vielä silloin.

[Anne M]

Toivottavasti Nipa vika/ratkaisu löytyy pikaisesti. Toivottavasti en aiheuttanut sulle lisähengenahdistusta.

Tuo Laurin päivä kuulostaa kovin tutulta. Monta kertaa saan minäkin yleensä lähteä ja palata ja lähteä, että kaikki tulee mukaan. Jospa se on netti, joka aiheuttaa tuota katkonaisuutta keskittymiskyvyssä.